Luodaan sivistymiseen kannustamiseksi järjestelmä, jolla voi osoittaa lukeneisuutensa

Yhä runsaampana tulvivan disinformaation tuhoisia vaikutuksia vastaan tarvitsemme Suomeen ja kenties muuallekin maailmaan uudenlaisen kansansivistysjärjestelmän, joka kannustaa ihmisiä lukemaan, tietämään ja hankkimaan sivistystä.

Samalla kaikki kansalaiset koulutukseen katsomatta voivat hyötyä ja saada arvoa lukeneisuudestaan. Järjestelmä, nimeltään esimerkiksi Väinämö, voisi olla seuraavanlainen.

Luodaan sähköinen tietokanta, jossa tunnistautuneet henkilöt voivat käydä testaamassa eri teosten tuntemisensa. Kantaan on aihepiireittäin tehty automaattisesti tarkistuvia ja pisteytyviä tehtäviä. Tehtäviä on oltava riittävän suuri määrä.

Järjestelmä arpoo kullekin testin tekijälle tehtävien kokoelman ja järjestyksen. Kun testin tekijä on riittävän hyvin osannut tehtävät, hän saa ennaltamäärätyn pistemäärän, joka lisätään hänen kokonaispistemääräänsä.

Mitä enemmän siis lukee tai hankkii sivistystä muilla tavoin, sitä enemmän voi saada pisteitä. Tällä ei tarvitse olla ylärajaa. Pistekertymäänsä voisi käyttää työnhaussa tai vaikka opiskelijavalinnassa.

Tietämystään ja kulttuurintuntemustaan pääsisivät osoittamaan myös tavalliset, kotona ja työelämässä olevat, opinto-ohjelmien ulkopuolella olevat ihmiset. Kuka tahansa voisi alkaa saada hyötyä ahkerasta kirjaston käyttämisestä.

Järjestelmä aktivoisi toimintaan silloin, kun on jäänyt opiskelupaikkaa tai työtä vaille, ja noinakin aikoina ihminen voisi saada onnistumisen ja arvon kokemuksia.

Tämän järjestelmän tekninen toteutus on yksinkertaista, eikä testitehtäväkokoelmien tekeminenkään olisi kohtuuton työ. Laadintaan voisi osallistaa kunkin alan asiantuntijoita esimerkiksi yliopistoissa.

Samaa asiantuntemusta tarvittaisiin siihen, mitä teoksia valitaan testattavien kokoelmiin. Toteutuksesta ja ylläpidosta voisi vastata Opetushallitus.

Järjestelmä ei kilpailisi oppilaitosten ja tutkintojen kanssa. Se ilmentäisi, että henkilöllä on muutakin sivistystä kuin tutkintonsa. Jos esimerkiksi valitaan kaupunkiin teknistä johtajaa, on kaikille hyödyllistä, jos valittavalla on muutakin näkemystä kuin infrastruktuurin tekniikka.

Tärkein tavoite olisi kuitenkin, että saataisiin entistä sivistyneempi kansa, joka ymmärtää, mitä äänestää, eikä haksahda harhaanjohtajiin.

Esa Härmä

FM, Ylivieska