Lukijoilta

Luolalanjärven lintujen ongelmiin herättiin – vihdoin

TS/JORI LIIMATAINEN
Kirjoittaja on kantanut huolta Luolalanjärvestä jo vuodesta 2004 ja huomannut muun muassa, että mustakurkku-uikkujen pesinnät epäonnistuivat alueella vedenpinnan säätelyn vuoksi. Tässä toukokuussa otetussa kuvassa järvelle ankkuroidaan uusi ultraäänilautta (taka-alalla) ja sitä katsomaan suuntaavat Pro Luolalanjärvi -yhdistyksen Eeva Ståhle (vas) ja Janette Räikkönen.
Kirjoittaja on kantanut huolta Luolalanjärvestä jo vuodesta 2004 ja huomannut muun muassa, että mustakurkku-uikkujen pesinnät epäonnistuivat alueella vedenpinnan säätelyn vuoksi. Tässä toukokuussa otetussa kuvassa järvelle ankkuroidaan uusi ultraäänilautta (taka-alalla) ja sitä katsomaan suuntaavat Pro Luolalanjärvi -yhdistyksen Eeva Ståhle (vas) ja Janette Räikkönen.

Luin uutisen (TS 2.6.) Naantalin Luolalanjärven kunnostamisaikeista. Mielenkiintoni kohdistui järven koillisreunalla olevan niityn kunnostamisaikeisiin.

Vuodesta 2004 lähtien kävimme poikani kanssa lähes päivittäin Luolalanjärvellä lintuja tarkkailemassa. Kirjasimme lintuhavaintomme tiira.fi -tietokantaan.

Naantalin kaupunki oli teettänyt järvellä linnustoselvityksen vuonna 2003. Siinä oli kuvattu koilliskulman niityllä pesivän useita pareja keltavästäräkkejä, joka on lähes kadonnut Varsinais-Suomen pesimälajistosta, sekä pensastaskuja, joka nykyään on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut.

Tästä huolimatta kaupunki rakensi luontopolun keskeltä lintujen pesimisaluetta. Polun aiheuttama häiriö poisti nämä lajit Luolalanjärven pesimislajeista.

Polulla kulki ulkoilijoiden lisäksi polkupyöriä, mopoja, koirantaluttajia, joilla oli kelaremmit, ja koirat päästettiin usein vapaaksi niitylle, lintujen pesimisaikaan. Myös ulkomaalaiset komennusmiehet alkoivat käyttää niityn edessä olevia rantoja kalastukseen, joka johti varmasti monen muunkin lajin häviämiseen niityn alueelta. Emolinnun paetessa pesältä varikset ja muut pedot tyhjensivät pesät.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luontorakentamisen suunnittelu ja toteutusvaiheessa tulee käyttää hyödyksi luonnon asiantuntijoita, eikä ohittaa heidän suosituksiaan, poliittisen edun tai puutteellisen kokemuksen kautta.

Otin yhteyttä Naantalin kaupungin ympäristöpäällikköön 2000-luvun lopulla ja poikani vuonna 2014, ehdotimme näistä syistä luontopolun siirtämistä niityn ja pellon rajaan, jolloin niityn luoto olisi jätetty rauhaan.

Ehdotimme tuolloin niityn kunnostamista kosteikoksi, joka palvelisi muutolla levähtäviä kahlaajia, niitty on ollut linnustollisesti järven arvokkain pesimisalue. Kaupungin viranomainen vastasi viimein, polkua ei voi siirtää pellon reunaan.

Järvellä ja sen ranta-alueilla pesi vuonna 2003 26 lajia, 85 paria (harvinaisuuksina muun muassa EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista mustakurkku-uikku sekä kansallisessa uhanalaisluokituksessa mainituista lajeista pensastasku).

Huomasimme, että mustakurkku-uikkujen pesinnät järvellä epäonnistuvat, järven vedenpinnan säätelyn vuoksi. Otimme selvää, mikä taho säätelee järven vedenkorkeutta. Pato sijaitsee Viluluodossa, junaradan lähellä. Vedenpintaa sääteli Finnfeeds Finland Oy, joka myös pumppasi vettä järvestä Sokerinmäen tehtaaseen.

Luolalanjärven vesi purkautuu kapean laskuojan kautta Kalevanlahteen. Finnfeeds Finland lupasi parantaa vedenpinnan stabiilisuutta lintujen pesimisaikana.

Mielestämme eivät onnistuneet tässä, sillä mustakurkku-uikku ei enää pesinyt järvellä. Onneksi niille löytyi sopiva pesimisympäristö Sokerinmäen altaista.

Aktiivisuutta on siis ollut jo aiemmin Luolalanjärven asioita kohtaan. Pidän luontopolkujen ja lintutornien rakentamista hyvänä asiana.

Luontorakentamisen suunnittelu ja toteutusvaiheessa tulee käyttää hyödyksi luonnon asiantuntijoita, eikä ohittaa heidän suosituksiaan, poliittisen edun tai puutteellisen kokemuksen kautta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lähiluonto on tärkeä ihmiselle. Luonto on kuitenkin varsin herkkä häiriöille, siksi meidän tulisi aina kunnioittaa luontoa ja huomioida sen herkkyys.

Pidän erittäin tervetulleena järven kunnostustoimenpiteitä ja kiitän Pro Luolalanjärvi ry:tä sen sinnikkäästä työstä järviluonnon säilyttämiseksi ja monipuolistamiseksi.

Markku Salonen

Luonto- ja Ympäristöneuvoja, lintuharrastaja

Lieto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.