Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ottanut ripeästi uusia askeleita. Nato-jäsenyyden hakeminen eteni nopeasti. Turkin vastavetoa on pidettävä ainakin lyhyellä aikavälillä takaiskuna. Se on osa Turkin sisäpoliittista peliä ja kiristystä USA:n suuntaan.
Nato-jäsenyys muuttaa Suomen asemaa, siirrymme lopullisesti länteen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan avasi silmiä ja lopetti yya-henkisen turvallisuuspolitiikasta haaveilemisen.
Suomi on ollut EU:n jäsen vuodesta 1995 lähtien. Reagointi EU-komission aloitteisiin on useasti myöhästynyt. Viimeksi asiaa selvitti Sitra. Julkaisussaan se toteaa, että Suomi vaikuttaa aloitteisiin varsin myöhään. Suomen tulisi reagoida päätöksentekoon jo prosessien alkuvaiheessa. Proaktiivisuuden tärkeydestä on puhuttu paljon, mutta hallitukset eivät ole ottaneet sitä tosissaan.
EU:ssa on meneillään monia suuria uudistushankkeita, joita erityisesti Ranska ja Italia ajavat. Vaarana on, että meille jää maksajan paikka. Hankkeiden etenemistä ei voi jyrkästi kieltää, kun Nato-jäsenyys on prosessissa. Joka tapauksessa asioita on selvitettävä ja saatava aikaan omia aloitteita ja ehdotuksia.
Pääministeri Paavo Lipponen piti vuonna 2000 College of Europessa Brüggessä huomiota herättäneen linjapuheen. Eikö nyt olisi pääministeri Sanna Marinin vuoro linjata Suomen näkemyksiä unionista ja sen tulevaisuudesta? Tosin täytyy tietää tarkoin, mitä esitetään ja halutaan.
Tuleva hallitus on koottava sellaiseksi, joka ottaa uudet vaatimukset tosissaan. Emme pärjää enää maakuntasarjan ryhmällä.
On syytä tarkoin miettiä Suomen tulevaa asemaa Naton ja EU:n jäsenenä. Suomen tulee profiloitua osaavana ja yhteistyökykyisenä maana. Tämä vaatii resurssien vahvistamista ja hallituksen yhteistä sitoutumista.
Ensi vuonna pidetään eduskuntavaalit. Tuleva hallitus on koottava sellaiseksi, joka ottaa uudet vaatimukset tosissaan. Emme pärjää enää maakuntasarjan ryhmällä. Puolueille tämä on haasteellista, sillä tarvitaan osaavia ja kokeneita ehdokkaita. Hallitusta koottaessa on syytä rohkeasti ottaa mukaan henkilöitä, jotka eivät ole kansanedustajia.
Suomen vanhaa mainetta Venäjä-tuntijana on syytä vahvistaa. Tarvitsemme luotettavaa tietoa siitä, mitä siellä tapahtuu. Tarvittaessa nykyiset tutkimusorganisaatiot on purettava ja luotava uudet, nykyaikaan sopivat mallit. Hallituksen on syytä panostaa myös tähän, rahaa ei tarvita kovinkaan paljon, mutta kova muutostahto on välttämätön.
Kansalaisille on selkeäsanaisesti kerrottava, mihin olemme menossa Naton jäsenenä. On paljon teemoja, joihin olisi hyvä saada selkeitä vastauksia. Suomeen ei tule tulikohtia, ellemme niitä itse halua. Omat puolustusvoimat on pidettävä jatkuvasti iskussa.
Hallituksen on syytä panostaa asioiden valmisteluun ja Suomen kantojen muodostamiseen. EU:ssa oleminen on entistä vaativampaa.
Naton jäsenyys puolestaan avaa uuden ikkunan Suomen historiassa. Hyvää alkua ei saa pilata keskinäiseen kylätappeluun, kun ottelu alkaa.
Sampsa Saralehto
valtiotieteiden tohtori
