Turun Sanomat uutisoi 27.5. ammatillisen koulutuksen määrärahojen laskevan vuonna 2023, mutta jo tehtyjen päätösten seurauksena ammatillisen koulutuksen määräraha on ensi vuonna hieman suurempi kuin tänä vuonna. Turun Sanomien 27.5. uutinen rahoituksen vähentymisestä on siis harhaanjohtava. Ministeriön esitys ensi vuoden budjetiksi tulee julkiseksi elokuussa.

Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen ensi vuoden tasoon vaikuttavat hallituksen kehysriihessä päättämän 50 miljoonan euron rahoituspohjan vahvistamisen lisäksi kustannustason noususta aiheutuvat indeksikorotukset.

Marinin hallitus on ohjelmansa mukaisesti vahvistanut johdonmukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Viimeksi näin tehtiin huhtikuussa JTS-riihessä, jossa päätettiin vahvistaa ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa pysyvästi 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien vuoden 2021 tasosta.

Tämä päätös on jatkoa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen vuosille 2019–2022 kohdistetulle määräaikaiselle tulevaisuusinvestoinnille.

Lisäksi ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitusta ovat parantaneet 133 miljoonan euron lisäpanostus lähihoitajien koulutukseen vuosina 2020–2024 sekä indeksikorotukset. Näiden lisäpanostusten merkitys on ollut suuri. Tänä vuonna ammatillisen koulutuksen rahoitus on 300 miljoonaa euroa korkeammalla tasolla kuin vuonna 2018. Tämä on tarkoittanut noin 17 prosentin lisäystä rahoituksen tasoon.

Lisäykset ovat kohdistuneet valtionosuusrahoitukseen, jonka kokonaissumma on tänä vuonna kaksi miljardia euroa. OKM:n ja Opetushallituksen myöntämien hankerahoitusten määrä on vuosina 2019–2021 vastannut vain noin 2,7 prosenttia ammatillisen koulutuksen määrärahasta, ja sen käytöstä päättävät koulutuksen järjestäjät.

Julkisuudessa elävä käsitys hankerahoituksen merkityksestä koulutuksen järjestämiselle vaikuttaa tätä taustaa vasten liioitellulta. Toki samaan aikaan on selvää, että tavoitteena tulee olla pysyvän rahoituksen turvaaminen riittävälle tasolle.

Esitys ammatillisen koulutuksen lainsäädännön kehittämiseksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Tavoitteena on yksinkertaistaa rahoitusjärjestelmää ja parantaa sen ohjausvaikutusta. Tämän vuoksi rahoitusta halutaan kohdistaa erikseen oppivelvollisuusikäisten nuorten koulutukseen sekä työikäisten jatkuvaan oppimiseen.

Toinen merkittävä muutos on rahoitusperusteiden yksinkertaistaminen ja ennakoitavuuden parantaminen koulutuksen järjestäjien näkökulmasta. Nykyisin rahoituksen muodostumiseen vaikuttaa 43 eri kerrointa, joten tarvetta rahoituksen yksinkertaistamiselle kyllä on.

Li Andersson

opetusministeri (vas)