Lukijoilta

Varhaiskasvatuksen työvoimapulaa voidaan ratkaista sosionomikoulutuksella

RIITTA SALMI
Kirjoittajien mielestä laki on uudistettava niin, että se tunnistaa varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit varhaiskasvatuksen opettajiksi.
Kirjoittajien mielestä laki on uudistettava niin, että se tunnistaa varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit varhaiskasvatuksen opettajiksi.

Varhaiskasvatusta ympäri Suomen vaivaa tällä hetkellä vakavat rekrytointiongelmat. Työvoimapulan taustalla on keskeisesti vuonna 2019 voimaan astunut varhaiskasvatuslain uudistus, minkä jälkeen ammattikorkeakoulussa varhaiskasvatukseen erikoistuneet sosionomit eivät voi enää valmistua varhaiskasvatuksen opettajiksi.

Vuodesta 2030 lähtien päiväkodin ryhmässä kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, ja heistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.

Lainsäädäntöuudistus sivuutti nähtävissä olevat vaikeudet saada riittävästi ammattilaisia päiväkoteihin. Samalla se jätti määrittelemättä sosionomien tehtävät.

Sosionomiksi opiskelevien urapolku myös tukittiin tavalla, joka ei mielestämme ole hyödyksi yhteiskunnalle ja on lisäksi epäreilu alalle ammattikorkeakoulutuksen kautta haluaville.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uudistus loi suomalaisen korkeakoulutuksen ajatukselle vieraan umpiperän, sillä sosionomin ylempi AMK-tutkinto ei tuota enää kattavaa kelpoisuutta alan tehtäviin.

Uudet kelpoisuusvaatimukset, eläköitymiset sekä varhaiskasvatuksen laajeneminen useammalle lapselle edellyttävät varhaiskasvatuksen korkeakoulujen koulutusmäärien merkittävää kasvattamista.

Lainsäädäntöuudistus sivuutti nähtävissä olevat vaikeudet saada riittävästi ammattilaisia päiväkoteihin.

Arvio korkeakoulutetun työvoiman tarpeesta vuonna 2030 on 27 156. Kuntien varhaiskasvatuksen tehtävissä työskenteli 16 754 korkeakoulututkinnon suorittanutta vuonna 2018. Korkeakoulujen tulisi kyetä kouluttamaan noin 15 000 uutta varhaiskasvatuksen ammattilaista vuoteen 2030 mennessä.

Vuonna 2020 yliopistoista valmistui 510 varhaiskasvatuksen opettajaa ja ammattikorkeakouluista 2 358 sosionomia.

Valtakunnallisesti kattava ammattikorkeakoulukenttä pystyy kouluttamaan osaavaa työvoimaa siinä missä varhaiskasvatuksen koulutustarjonta yliopistoissa on maantieteellisesti suppeampaa.

Varhaiskasvatuksen sosionomin tutkintoon sisältyy varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot. Uudistetuissa tutkinnoissa pedagogiikan määrää on lisätty entisestään.

Ammattikorkeakoulut kannattaa pitää mukana varhaiskasvatuksen ammattilaisten kouluttamisessa. Tarvitaan joustavia ja monimuotoisia väyliä kouluttautua esimerkiksi lastenhoitajasta sosionomiksi ja mahdollistamaan kouluttautuminen myös työn ohessa.

Naisvaltaisten alojen työvoimapulaan pitää etsiä ja löytää aitoja ratkaisuja. Yksi keinoista on tukea koulutusta.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki on tunnistanut varhaiskasvatuksen haastavan henkilöstötilanteen ja pyrkii laajalla toimenpideohjelmalla parantamaan henkilöstön saatavuutta. Kunnat voivat tehdä paljon, lisäksi ratkaisuja pitää tehdä valtakunnallisesti.

Miten siis korjaamme työvoimapulan kestävällä tavalla? Mielestämme on aika myöntää, että tarvitsemme sellaisen korjausliikkeen, joka varmistaa, että kaikkialla Suomessa lapset saavat laadukasta varhaiskasvatusta ja päiväkodit riittävästi työntekijöitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Laki on uudistettava niin, että se tunnistaa varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit varhaiskasvatuksen opettajiksi. On parempi kehittää koulutussisältöjä tarpeita vastaavaksi kuin rajata koulutusnimikkeitä ulos hallinnollisilla päätöksillä.

Niko Aaltonen

puheenjohtaja

Niina Ratilainen

varapuheenjohtaja

Turun ammattikorkeakoulun hallitus

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.