Suomi ja Ruotsi Turkin pelinappuloina
Suomen tie sotilasliitto Naton jäseneksi näytti jäsenhakemuksen jättämiseen asti etenevän kuin käsikirjoitetusti. Sen jälkeen yllättäen tie näyttääkin nousevan pystyyn.
Yllättäen esille tulleet Turkin turvallisuushuolet ovat kuin suoraan Venäjän retoriikasta. Ollaanko länsimaissa Turkin suhteen samalla tavalla sinisilmäisiä kuin Venäjän kanssa, kunnes on myöhäistä?
Tilannetta ei helpota se, että Yhdysvallat tukee YPG:tä, jonka Turkki rinnastaa Kurdistanin työväenpuolue PKK:hon. Turkki pitää PKK:ta terrorijärjestönä. YPG edustaa Syyrian kurdien aseellisia joukkoja. Nato-maat Turkki ja Yhdysvallat ovat eri puolilla suhteessa YPG -järjestöön. YPG oli merkittävässä roolissa Yhdysvaltain tuella Isisin kukistamisessa.
Turkin presidentti on ottanut Suomen ja Ruotsin pelinappulakseen. Todellinen ristiriita ja syy on Turkin suhde Yhdysvaltoihin. Turkki ei Nato-maana päässyt F-35 hävittäjäohjelmaan, kun se osti ilmatorjuntajärjestelmän Venäjältä. Suomi Naton ulkopuolisena pääsi.
Turkin arvomaailma on hyvin toisenlainen kuin Yhdysvaltojen ja muiden Nato-maiden, jotka ovat pääasiassa länsimaita. Turkin arvomaailma on lähempänä Venäjää.
Sotilasliitto Naton pääsihteerin tai jonkin toimielimen tulisi ottaa ohjat ja keskustella sotilasliiton sisällä esteet pois Suomen ja Ruotsin jäsenyydeltä. Varsinkin, kun avoimia ovia on hehkutettu.
On erikoista, että hakijamaat joutuvat neuvottelemaan yksittäisen jäsenmaan kanssa erityisehdoista. Onko Turkki saanut Naton nykyisten jäsenmaiden turvatakuut vaatimilleen asioille?
Nato näyttää heikolta, jos yksi jäsenmaa pystyy estämään tai merkittävästi hidastamaan uusien jäsenmaiden liittymisen. Natossa päätökset tehdään yksimielisesti. Yksittäinen jäsenmaa voi olla osallistumatta yhteiseen päätökseen, mutta ei voi asettua päätöstä vastaan.
Naton peruskirjassa ei ole menettelyä jäsenvaltion erottamisesta. Pykälä 13 kuitenkin mahdollistaa kaiken yhteistyön lopettamisen ja erottamisen toimielimistä, jos jäsenvaltio ei jaa enää Naton yhteisiä arvoja ja periaatteita.
Ennemmin tai myöhemmin voi olla edessä kysymys, jossa Nato joutuu valitsemaan Turkin tai Suomen ja Ruotsin. Lehmänkauppoihin ei pidä suostua, koska seuraukset ja uudet ongelmat löytyvät ennen pitkää edestä.
Marko Heimonen
Kaarina
