Talouden kriisinsietokykyä on vahvistettava
Suomen turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä. Puolustuspolitiikka on palannut päätöksenteon pääaiheiden joukkoon, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Maailma on epävakaampi kuin pitkään aikaan. Suomen tulee vahvistaa yhteiskunnan kaikkia osia.
Nato-jäsenyys vahvistaa kansainvälistä asemaamme. Puolustusvoimien lisäresurssit, panostaminen huoltovarmuuteen, kyberturvallisuuden kehittäminen ja lukuisat muut päätökset parantavat turvallisuuttamme ja kriisinsietokykyä.
Talous ei kuitenkaan saa missään nimessä unohtua: talouden kestävyys on keskeinen osa kriisinsietokykyä. Taloudellisesti heikko valtio päätyy kriisissä nopeasti polvilleen. Siksi seuraavaksi on aika laittaa Suomen talous kuntoon.
Julkinen talous on ollut yhtäjaksoisesti alijäämäinen vuodesta 2009 alkaen. Yli vuosikymmenen olemme siis eläneet velaksi. Valtiolle on kasattu tämän vuoden loppuun mennessä arviolta 138 miljardia velkaa. On lainattu tulevilta sukupolvilta. Mitään näkymää tilanteen muuttumiselle ei ole.
Poikkeuksellisen matala korkotaso on pitänyt hyvää säätä yllä jo toista vuosikymmentä. Tilanne tulee muuttumaan: korot ovat jo nousussa. Valtion velan korkomenoihin on jo jouduttu varaamaan 760 miljoonaa lisää. Velkarahalle tulee taas hinta.
Hurja velkaantuminen on paisuttanut julkiseen talouteen kohdistuvia riskejä. Vasemmistohallitus on suhtautunut velkaantumiseen välinpitämättömästi ja ratkaissut jokaisen eteen tulleen asian uudella velalla. Julkisia menoja ei ole edes yritetty suitsia kohtuullisemmiksi.
Koronaepidemian tai Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat turvallisuusmenot ovat tietenkin perusteltuja. Kaikki menolisäykset eivät kuitenkaan liity koronaan tai sotaan. Menoja on lisätty kaikkiaan lähes 30 miljardia euroa hallituskauden aikana. Tutkimuslaitos Etlan mukaan noin 11 miljardia euroa näistä ovat muita kuin pandemiaan tai turvallisuustilanteeseen liittyviä.
Huolta huomisesta ei ole kannettu. Hallitus teki ohjelmansa jo ennen koronaa 2019.
Seuraavien hallitusten tärkein tehtävä on laittaa Suomen talous kuntoon. Tekemättömiä uudistuksia jääkin iso liuta.
Työllisyysaste on saatava pohjoismaiselle noin 80 prosentin tasolle. Työmarkkinat pitää päivittää, kuten muissa Pohjoismaissa jo vuosikymmeniä sitten. Työn ja yrittämisen verotusta pitää keventää – olemme verokarhun paratiisimaita. Liian kireä verotus syö kasvua.
Sosiaaliturva täytyy uudistaa kannustavammaksi. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristöä tulee parantaa. Julkinen sektori tarvitsee lisää tulosvastuuta ja tuottavuutta.
Julkiset menot ovat arviolta tänä vuonna yhteensä 143,7 miljardia euroa. Priorisoitavaa on. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuuden, ennaltaehkäisyn ja laadun parantamisen potentiaali olisi valtava. Nyt perustetut hyvinvointialueet eivät ole ratkaisseet kasvavien menojen ongelmaa.
On selvää, että korona tai Venäjän hyökkäyssota eivät tule jäämään viimeisiksi Suomen kohtaamiksi kriiseiksi. Terve talous on edellytys sille, että selviämme myös tulevista haasteista. Suomen ei tule hyväksyä sitä polkua, jossa velkaa otetaan seitsemän miljardia vuosittain vielä 2026 – kuten keskustavasemmistohallitus surutta suunnittelee.
Kriisinkestävän taloudenhoidon tavoitteena on turvata toimivat hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville. Hyvinvointi ei synny jakamalla yhä enemmän yhä vähemmästä. Kestävä hyvinvointi syntyy vain vireästä taloudesta, työnteosta, osaamisesta, yrittäjyydestä ja ahkeruudesta. Yhteinen kakku pitää saada kasvamaan. Silloin riittää myös jaettavaa. Suomen taloudenpitoon tarvitaan muutos!
Ville Valkonen
kansanedustaja, KTM
Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja
