Lukijoilta

Ei päästetä suomalaista maataloutta kuolemaan

LILLI JOKELA
Kauppasektori on jo pidemmän aikaa katsonut vierestä maatalouden ahdinkoa, tietäen sen, että he pitävät valtikkaa kädessä tilanteen ratkaisemiseksi, sanoo kirjoittaja.
Kauppasektori on jo pidemmän aikaa katsonut vierestä maatalouden ahdinkoa, tietäen sen, että he pitävät valtikkaa kädessä tilanteen ratkaisemiseksi, sanoo kirjoittaja.

Viime vuoden heikot sadot ja kaikkien tuotantopanosten ennätysmäisen raju nousu ovat ajaneet suomalaiset maanviljelijät ja ruuantuottajat hyvin syvään talousahdinkoon.

Valitettavasti tämä vuosi ei näytä yhtään paremmalta kuin edellinen – syyskylvöt tuhoutuivat etelässä valtaosin ja kevätkylvöt ovat viivästyneet kaikkialla kylmän sään sekä märkien peltojen vuoksi.

Maatalouden äärimmäisen huono tilanne on ollut nähtävissä jo syksystä lähtien, mutta silti keskusliikkeet eivät ole olleet valmiita avaamaan sopimuksiaan ennen valtavaa painostusta sekä Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainassa. Toki nyt tilanteeseen on tullut muutosta esimerkiksi kotieläinpohjaisten tuotteiden osalta, vaikka vasta puolitiessä ollaan.

Määräävässä markkina-asemassa oleva S-ryhmä käyttää valtaansa häikäilemättömästi muun muassa peruna- ja juuresviljelijöitä kohtaan. Miksi suomalaisen perunan pitää maksaa kuluttajalle alle 60 senttiä, jos ruotsalaisesta ollaan valmiita maksamaan 4 euroa? Onko järkeä ajaa suomalainen peruna ja juurestuotanto kannattamattomana alas, kun siitä ei saa tuotantokustannuksia pois? Miksi sopimuksia kaikkien suomalaisten elintarvikkeiden kohdalta ei aukaista?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tätä menoa Suomessa ei enää kohta ole kannattavaa ruuantuotantoa.

Kauppasektori on jo pidemmän aikaa katsonut vierestä maatalouden ahdinkoa, tietäen sen, että he pitävät valtikkaa kädessä tilanteen ratkaisemiseksi. Kauppa on mielestäni toiminut todella edesvastuuttomasti, kun sopimuksia ei avattu aiemmin. Kauppaketjut ovat tehneet jo toista vuotta putkeen historiallisen hyvää tulosta ja samaan aikaan suomalaiset maanviljelijät kärsivät suuresta talousahdingosta ja ennätysmäärä maatiloja joutuu konkurssiin.

Tätä menoa Suomessa ei enää kohta ole kannattavaa ruuantuotantoa. Suomalaiset joutuvat pian tuomaan ruokansa muualta ja näin nostamme edelleen maailmanmarkkinahintoja. Ruokaan ei ole varaa köyhissä maissa ja syömmekin ruuan Afrikan lasten lautasilta.

Mielestäni myös kaupan keskusliikkeiden kommentit tähän vallitsevaan tilanteeseen ovat olleet ontuvia ja törkeitä. Esimerkiksi SOK:n toimitusjohtaja Hannu Krook totesi MT:n haastattelussa, ettei kauppa tingi omasta katteestaan ja näin ollen ratkaisun tulisi löytyä yhteiskunnan maksamasta tuesta, ruuan verotuksesta ja tilakoon kasvattamisesta (MT 11.4.).

Näin ei ole. Investointikykykin tiloilla on nyt nollissa. Ratkaisun tulee löytyä kaupan arvojen muutoksesta tai riittävän vahvoista ruuantoimittajista, jotka pystyvät pistämään kampoihin ahneille kauppaketjuille.

Jos kotimaan keskusliikkeet eivät maksa, myykää toisille toimijoille ja viekää loput laatutuotteenne ulkomaille! Ehkä siellä maailman puhtainta ruokaa osataan arvostaa paremmin.

Kuten jo syksystä asti olen ehdottanut, koko valiokunnan tuella, suojattakoon myös heikomman asemaa lailla!

Anne Kalmari

maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja (kesk)

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Samppa
Vieraan ajattelun agentit?
Huoltovarmuus on keskeistä juuri elintarviketuotannossa. Varmuusvarastot eivät ole oleellisin osa huoltovarmuutta, vaan tuotannon katkeamaton , taloudellisesti kannattava ja turvattu jatkuminen.
Viimeaikoina on tahtomatta noussut mieleen ajatus onko yhteiskunnassa voimia, jotka tietoisesti haluavat ajaa alas nimenomaan elintarvikeomavaraisuutta? Niin ristaisia monet maataloutta koskevat poliittiset esitykset ja päätökset ovat olleet. Vaikka koko maatalous perustuu yhteyttävien kasvien tuotantoon siitä löytyy ja tietoisesti korostetaan niitä tuotantovaiheita, jotka lisäävät hiilidioksidia tai metaania ilmakehässä. Niitä on koko prosessissa vähän ja nekin vähät kompensoituvat samassa tuotantoketjussa.
Pitäisikö yhteiskunnassa keskittyä huomaamaan hybridivaikuttaminen muillakin tasoilla kuin sodankäynnissä?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Koba
Turvetuotannolla maatalouteenkin iso merkitys
Kuiviketurvetta korvaavaa materiaalia jolla olisi yhtä hyvät ominaisuudet ammmoniakin sidontaan ja estää taudinaiheuttajien lisääntymisen ei ole.Samoin puutarhaviljelyssä kasvuturve on edelleen käytännössä korvaamaton materiaali.moni puutarhanviljelijä onkin ilmoittanut lopettavansa kun kasvuturpeen saanti loppuu tai joutuu siirtymään ulkoa tuotuun kalliimpaan.Ja sieltä samasta suosta nuo molemmat nousee kuin polttoturvekkin eikä niitä ole kannattavaa nostaa niin ettei kaikkia hyödynnetä.Lisäksi moni turveurakoitsija onkin maanviljelijä ja saa lisätulonsa urakoinnista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.