Lukijoilta

Lapsissa ja nuorissa on maamme tulevaisuus – heidän hyvinvointinsa on turvattava

Maassamme on lähes 20 000 lasta ja nuorta sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Sijoitettujen määrä on lisääntynyt vuosittain 2–5 prosenttia. Noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Masennusoireilua esiintyy yli 20 prosentilla nuorista. Asian tekee vakavaksi se, että lapsuudessa alkavat mielenterveysongelmat jatkuvat aikuisiässä.

Lastensuojelun avohuollon asiakkaina vuonna 2020 oli 48 802 lasta ja nuorta. Olemme väkilukuun suhteutettuina yksi Euroopan kärkimaita sijoitettujen lasten avohuollon määrissä mitattuina. Vuosina 2020–2021 lastensuojeluilmoitukset kasvoivat lähes kaikissa kunnissa. Myös yhä useampi kunta arvioi sosiaali- tai terveyspalveluiden saamisen vaikeutuneen.

Koronan johdosta on tapahtunut korvaamatonta vahinkoa lapsille ja nuorille. Korona-aika on ollut omiaan lisäämään erityisesti nuorten mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. Vanhempien, lastenvalvojien, opettajien ja muiden toimijoiden viestit kertovat mielenterveyshäiriöiden lisääntyneen huomattavasti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lisäksi huolestuttavaa on erityisesti viime vuosina lisääntynyt nuorten huumeiden käyttö. Viranomaiset saattavat suhtautua nuorten toimintaan liian ymmärtäväisesti.

Liian moni nuori on viime aikoina lopettanut urheiluharrastuksen. Lisäksi pois jäivät luokkaretket, rippileirit, vanhojen tanssit, ylioppilasjuhlat jne.

Urheilu- ja muu harrastustoiminta sekä yhdessäolo muiden samanikäisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää lapsen ja nuoren kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Nyt olisikin tärkeää tarjota lapsille ja nuorille virikkeitä ja se ei saa olla rahasta kiinni.

Yksi tärkeä syy lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kasvuun on erojen mukanaan tuoma epävarmuus lapsille ja vanhempien epävarmuus eron käsittelystä. Jääkö vanhemmilla enää voimavaroja lapsille, kun kaikki aika, resurssit ja varat menevät usein tarpeettomaan taisteluun lasten huollosta, tapaamisista ja elatuksesta? Perheoikeudelliset riidat aiheuttavat usein lapsille tarvetta mielenterveyspalveluiden käyttöön.

Samaan aikaan useat suuretkin kunnat ilmoittavat, ettei niillä ole tarjota lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita henkilöstöpulan tai resurssien riittämättömyyden johdosta. Perheille voidaan myös ilmoittaa, että tarvittavaa palvelua voidaan tarjota jopa vasta yhdeksän kuukauden jonotuksen jälkeen.

Lapsissa ja nuorissa on maamme tulevaisuus ja heidän terveydestään riippuu jatkossa meidän kaikkien hyvinvointi. Siksi on ensiarvoisen tärkeää turvata riittävät resurssit sekä nopea tutkimuksiin ja hoitoon pääsy avun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille.

Eron yhteydessä tulee turvata lapsen oikeus molempiin vanhempiin. Lähtökohtana tulee olla tasaveroinen vanhemmuus myös lapsen luonapidon suhteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ennaltaehkäisy on halvempaa kuin jälkihoito.

Elatusvelvollisten Liitto ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.