Lukijoilta

Lähihoitajat on koulutettu hoidon tarpeen arviointiin

Hallitus on antanut esityksen perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta. Esityksen mukaan hoidon tarpeen arviointia tekevän henkilökunnan kriteerejä tullaan kiristämään. Arvion hoidon tarpeesta tekisi jatkossa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi sairaanhoitaja. Nykylainsäädännön mukaan sen saa tehdä myös lähihoitaja ja perushoitaja.

Terveydenhuollossa on jo vakava hoitajapula, joka uhkaa palveluiden saatavuutta sekä kasvattaa hoitojonoja. TEM:n toimialaraportin mukaan sote-sektorin työvoimapula edustaa yli puolta koko Suomen talouden työvoimapulasta. KEVA:n mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy yli 18 000 lähihoitajaa. Samaan aikaan tarve hoiva-alan ammattilaisista kasvaa, kun kansalaiset tarvitsevat paljon hoivapalveluja.

Superiin tulee päivittäin kymmeniä ilmoituksia potilas- ja asiakasturvallisuuden vaarantumisesta, koska jokaisesta työvuorosta puuttuu useita hoitajia. Myös hoitoalalle hakeutuvien määrä on laskussa, ja hallituksen esitys tuleekin pahentamaan tätä ongelmaa. Se tulee myös vaikuttamaan merkittävästi tulevien sote-keskusten toimintaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Muutama vuosi sitten tehtiin varhaiskasvatuslain muutosten yhteydessä virhe, jossa lastenhoitajien määrää haluttiin vähentää ja opettajien määrää kasvattaa. Nyt varhaiskasvatus on monilla paikkakunnilla täysin sekaisin ja kärsii vakavasta henkilöstöpulasta. Tämä sama virhe uhkaa nyt toistua perusterveydenhuollossa.

Lähihoitajat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Hoidon tarpeen arviointi on oleellinen osa lähihoitajien työtä ja se kuuluu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteisiin.

Hoitajan päivittäiseen työhön kuuluu seurata ja arvioida potilaiden sekä asiakkaiden tilaa kokonaisvaltaisesti. Työhön kuuluu olennaisesti lääkehoito ja erilaiset hoidolliset toimenpiteet. Esimerkiksi kotihoidossa hoitotyötä tehdään hyvin itsenäisesti. Muutoin asiakkaan hoitaminen ei olisi mahdollista.

Perusterveydenhuollon vastaanotoilla lähihoitajien työn ei tule poiketa tästä. Hoidon tarpeen rajaaminen pois lähihoitajan oikeuksista on täysin keinotekoista eikä ole potilaan/asiakkaan edun mukaista.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteena on uudistaa työnjakoa ja toimintatapoja jakamalla töitä aikaisempaa laajemmin eri ammattiryhmien välillä. Super on esittänyt työnjaon kehittämisen malleja. Luodaan lääkäri-lähihoitajatyöparimalli, jolla voidaan vapauttaa lääkärin kallista työaikaa muista kuin lääkärin töistä, palautetaan lähihoitajien omat hoitajavastaanotot sekä otetaan lähihoitajat osaksi moniammatillisia tiimejä.

Kehittämällä työnjakoa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä huolehditaan oikea-aikaisista, laadukkaista ja turvallisista palveluista. Osaamisen laaja-alainen käyttö lisää työhyvinvointia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Silja Paavola

puheenjohtaja

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
KäPy
Hoidontarpeen arvioinnin haasteet
Yhtään vähättelemättä lähihoitajia voin todeta rehellisesti, että terveyskeskuksen hoidontarpeen arviointi on vaativaa. Sairaanhoitajakoulutus sisältää huomattavasti enemmän lääketieteellistä osaamista, tutkittuun tietoon perustuvaa hoitoa sekä vaativia työtehtäviä. Kokenut lähihoitaja voi toki kyetä arvioimaan potilaan tilannetta puhelimitse.
Hoidontarpeen arvioinnissa korostuu erityinen vastuu. Potilaalta on osattava kysyä oleelliset kysymykset, ymmärrettävä lääkityksen ja perussairauksien aiheuttamat riskitekijät, paneuduttava aiempiin sairauskertomuksiin ja lääkörin työparina toteuttaa hoidollista työtä.
Onkin oleellista varmistaa osaaminen. Perushoidollinen työ ei kuitenkaan voi muuttua vaativaksi sairaanhoitajan työksi. Tämä on riskinä. Moniammatillisessa työssä lähihoitajalla on oma merkityksellinen tehtävänsä. Kotihoidossa potilaiden lääke ja hoitoasioista ollaan aina yhteydessä sairaanhoitajaan. Tulevaisuudessa työtehtävät muuttuvat mutta osaamisella on merkitystä. Siitä ei voida nipistää edes säästösyistä
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.