Lukijoilta

Metsänomistajien on mahdollista vaikuttaa metsälajien kiihtyvään uhanalaistumiseen

RIITTA SALMI
Metsänomistajat ovat nyt suuren vastuun kantajia tehdessään valintoja siitä, mitä heidän omistamilleen metsille tapahtuu, sanoo kirjoittaja.
Metsänomistajat ovat nyt suuren vastuun kantajia tehdessään valintoja siitä, mitä heidän omistamilleen metsille tapahtuu, sanoo kirjoittaja.

Metsäteollisuus on yksi vastuuttomimmista ja moraalittomimmista teollisuuden aloista. Se omaa ja käyttää erittäin suurta valtaa ja sen kytkökset poliittiseen päätöksentekoon ovat julkista tietoa vahvemmat.

Kun ihmiskunnan pitäisi nopeasti vähentää hakkuut minimiin sekä pelottavalla vauhdilla etenevän kuudennen ihmisen toimien aikaansaaman sukupuuttoaallon että ilmastonmuutoksen tähden, metsäteollisuus pyrkii kaikin keinoin nostamaan hakkuutasoa.

Se puhuu, että kestävää hakkuutasoa ei ole vielä edes saavutettu, vaikka viimeisessä lajien uhanalaisuusarviossa todettiin erityisesti lahopuusta elävien lajien uhanalaistumisen kiihtyneen ja että tähän tilanteeseen ovat johtaneet juuri metsälajistolle kestämättömät hakkuut.

Metsäteollisuudella on käytössään valtava koneisto lobbaukseen liittyen. Se on jo vuosikymmeniä muokannut ihmisten metsiin liittyvää ajattelua. Koko metsä-käsite on sen myötä hämärtynyt. Tasaikäiset ja monimuotoisuudeltaan köyhtyneet puupellot ovat ihmisten mielissä metsiä ja ajatellaan, että metsä kuolee tai mädäntyy ilman ihmisen ”hoitoa”.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Metsäteollisuudelle metsä tarkoittaa sen tarvitsemaa ja voittoa tuottavaa raaka-ainelähdettä. Lahopuu on kirosana ja teollisuudelle käyttökelvoton.

Metsäteollisuuden ”monimuotoisuudesta huolen pitäminen” on vastenmielistä viherpesua.

Keskelle hakkuuaukkoa jätetty orpo ryhmä puita, vaikka ne olisivat vanhoja haapoja tai lahopuuta, ei suojele monimuotoisuutta. Vaativat lajit tarvitsevat tietynlaisen puun lisäksi esimerkiksi tiettyjä kosteusoloja; ainoastaan puuta ympäröivä ihmisen ”hoidolta” säästynyt metsä tarjoaa oikeanlaiset olosuhteet.

Vanhassa metsässä lahopuu ruokkii kääpää ja tämä kääpä seuraavaa kääpälajia ja tämä tiettyä hyönteislajia ja tämä seuraavaa hyönteistä ja nämä kaikki hyönteiset metsän lintuja.

Metsäteollisuuden ”monimuotoisuudesta huolen pitäminen” on vastenmielistä viherpesua. Toiminnassa on kyse joko täydellisestä tietämättömyydestä tai häikäilemättömästä ekologisen tutkimustiedon ohittamisesta.

Metsänomistajat ovat nyt suuren vastuun kantajia, kun he tekevät valintoja siitä, mitä heidän omistamilleen metsille tapahtuu. Heidän valintansa ovat mukana vaikuttamassa siihen, voimmeko pysäyttää ihmisen toiminnan aiheuttaman kiihtyvän lajikadon.

Liisa Näntö

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ajattelija
Niin
"Metsänomistajat ovat nyt suuren vastuun kantajia, kun he tekevät valintoja siitä, mitä heidän omistamilleen metsille tapahtuu."
Mutta kun he ovat tehneet valinnan voisiko kaikki kunnioittaa sitä? Eikä mennä toisten metsiin rajoittamaan toimintaa. Nyt kun on vielä on olemassa jatkuvan kasvatuksen mallit eli varmasti lahopuukin lisääntyy tosin asiantuntijat ovat todella paljon eri mieltä uhanalaiesten listasta.
Otetaan esimerkiksi Sarvisammal kaksi lajia suomessa toinen uhanalaisten listalla toinen ei "Sarvisammal on ihmisen seurassa viihtyvä lyhytikäinen pioneerilaji" taikka sitten maksasammal esim Ricciaceae suomessa joo uhanalainen mutta ei euroopassa. Taikka sitten koiraeläimet arvioituja lajeja kolme niistä kaksi siis uhanlaista mitkä on suomen luonnonvaraiset koiraeläimet?
Susi kettu ja Naali. Susi ja kettu ei ole minun mielestäni uhanalaisia ainakaan omista havainnoistani luonnossa liikkuen mutta Naali on.
Oravistakin on puolet uhanalaisia mutta tästäkin olisin oman luonnon liikkumis kokemukseni perusteella eri mieltä eli kyllä kumpiakin löytyy ja ihan talous metsistä jos osaa katsoa.
Huuhkajia en ole nähnyt kuin muutaman varmaankin siksi kun liikkuu vain öisin mutta ei myöskään tule viihtymään umpeen kasvaneessa vanhassa metsässä vaan aukkoisemmassa jotta on hyvä saalistaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.