Elämme parhaillaan syvää ja laajaa maailmantalouden kriisiä. Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi heiluttaa yrityksiä ja valtioita kaikkialla. Palautuminen tästä globaalista kriisistä kestää vuosia, emmekä tiedä, mitä on edessämme.
Pohjoismaat ovat olleet tähänastisen globalisaation suuria hyötyjiä. Kansainvälisestä vaihdannasta riippuvaisille talouksille nykyinen tilanne on todella vaikea. Jos kysyntää ei ole, sitä on vaikea luoda Pohjoismaiden omin toimin. Protektionismin voimistuminen olisi tuhoisaa kaikille Pohjoismaille.
Pohjoismaat eivät ole päässeet nykyiseen asemaansa helpolla. Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti ovat valinneet oman tiensä. Yhteinen nimittäjä on Pohjoismaiden neuvosto, Pohjoismaiden ministerineuvosto sekä tietysti YK-järjestelmä ja omanlaisensa suhde eurooppalaiseen integraatioon.
Näillä mailla on paljon yhteistä ja se on uskallettava tunnustaa, sillä kulttuuri- ja historiatausta tarjoaa jatkuvasti uusia lähtökohtia. Yhteistyön on kuitenkin pohjauduttava todelliseen haluun ja sitoutumiseen. Varsin pitkään yhteistyö on ollut Ruotsi-vetoista, koska suurimpana Pohjoismaana Ruotsi kykenee ohjailemaan muita maita oman tahtonsa mukaisesti ja useasti vain omia etujaan puolustaen.
Yhteistyötä on tehty Pohjoismaiden kesken vuosikymmeniä. Kauppapoliittiset ratkaisut syntyivät useimmiten ulkoisen pakon edessä, mutta työ on kannattanut. Kylmän sodan aikana Pohjoismaat olivat Suomelle väylä länteen, mutta nyt tilanne on aivan toinen.
Jäsenyys Euroopan unionissa toi erityisesti Ruotsin ja Suomen keskinäiseen taloudelliseen yhteistyöhön uutta dynamiikkaa. Kauan kaivatut yhteiset kotimarkkinat ovat todella toteutumassa. On päästy tilanteeseen, josta parikymmentä vuotta sitten silloiset talouselämän ykkösnimet Kari Kairamo ja Pehr G. Gyllenhammar visioivat: pohjoismaiset yhteiset yritykset ja osallistuminen globaaliin vaihdantaan. Aikaisemmin valtiovalta loi malleja ja vei eteenpäin taloutta, nyt valtioiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja poistaa esteitä. Vastuu talouden toimista on yrityksillä ja niiden päätöksillä.
Vaikka maailma kärsii syvästä lamasta, taloudet supistuvat ja kaupankäynti heikkenee, jossakin vaiheessa talous elpyy ja alkaa uusi kasvukausi. Siihen on jo nyt varauduttava, sillä asemien säilyttäminen edellyttää uusia malleja ja ratkaisuja. Euroopan unioni luo koko ajan uutta säätelyä ja poistaa esteitä sisämarkkinoilla. Tarvittaisiin huomattavasti läheisempää yhteistyötä Pohjoismaiden kesken, erityisesti sisämarkkinakysymyksissä. Miten otetaan huomioon maidemme pohjoinen sijainti ja sittenkin melko pienet markkinat?
Yhteinen euro on tuonut vakautta siihen kuuluville maille, myös Suomelle. On valitettavaa, etteivät Ruotsi ja Tanska ole mukana yhteisvaluutassa. Nykyinen talouden lama antaa tosin Ruotsille etua kruunun heikkenemisen muodossa. Nousun alkaessa on toivottavaa, että myös Ruotsi liittyy euroon ja jälleen yksi erottava tekijä häviää.
Ruotsi on EU:n puheenjohtajana tämän vuoden jälkipuoliskon. Protektionismin vastustaminen, talouskriisistä ulospääsy ja Lissabonin sopimuksen eteenpäin vieminen ovat keskeisiä teemoja.
Kuitenkin Pohjolan näkökulmasta EU:n Itämeri-strategiasta päättäminen on Ruotsin tärkeimpiä tehtäviä. Painopisteenä on oltava puhdas Itämeri, turvallinen meriliikenne, kannattava taloudellinen ympäristö sekä vahva sisäinen turvallisuus. On olennaisen tärkeää saada Venäjä mukaan edellä mainittuihin toimintoihin.
Suomella ja Ruotsilla on oma yhteinen historia. Ruotsi on aina ollut Suomen suurimpia kauppakumppaneita. Yhteistyön kehittäminen on nykytilanteessa vaikeaa, koska painopisteenä on EU.
Turvallisuuspolitiikan alueella on mahdollisuuksia, mutta alue ei ole helppo. Juhlapuheissa kaikki onnistuu, mutta käytäntö on vaikeaa. Nykytilanteessa Ruotsi on lähes ulkoistanut idän suunnan turvallisuuden varmistamisen Suomelle.
Laajasti kansainvälistyneille globaaleille yrityksille Itämeri on yksi markkina-alue muiden joukossa. Toisaalta ovat kansainvälistymistään aloittelevat yritykset, joille Ruotsi ja Suomi ovat luontevia markkina-alueita. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari on lähellä yrityksiä ja auttaa tehokkaasti yrityksiä pääsemään markkinoille.
Kaupan esteitä on kartoitettu, raja-alueilla toimivien yritysten ja asuvien ihmisten ongelmia on tutkailtu, mutta edelleen tarvitaan aktiivisia toimia kaupankäynnin ja jokapäiväisen elämän helpottamiseksi.
Ruotsi ja Suomi ovat varsin erikoislaatuinen alue globaalissa taloudessa ja myös politiikassa. Paljon on saatu aikaan, mutta tulevaisuuden haasteet ovat suuret. Meillä on paljon mahdollisuuksia. Niitä on vain osattava hyödyntää tasavertaiselta pohjalta molempien osapuolten eduksi.
