Kirjoittajavieras

Naisiin kohdistuu väkivaltaa, kidutuksen kiellot murentuneet

Tiedostaakohan jokainen suomalainen nainen, kuinka hyvässä asemassa hän sittenkin on, verraten suurimpaan osaan maailman naisista?

Maailmanlaajuisesti naiset joutuvat huomattavasti useammin miehensä tai miespuolisen sukulaisensa kuin jonkun tuntemattoman pahoinpitelemäksi. Yhteisössä, jossa naisia kohdellaan kauppatavarana tai sukulaismiesten omaisuutena, naisilla on erityisen suuri riski joutua väkivallan uhriksi. Joissakin maissa tytöt pakotetaan avioliittoihin, jotka pahimmillaan täyttävät orjuuden tunnusmerkit. Syrjivät lait tai asetukset voivat myös estää naisia tekemästä rikosilmoituksia. Esimerkiksi Pakistanissa syrjivät säädökset voivat johtaa siihen, että raiskauksen uhria, siis naista, syytetään aviorikoksesta tai huorinteosta, jos nainen tekee rikosilmoituksen. Tarvitaan neljä miespuolista muslimia todistamaan sukupuoliyhteyden tapahtuneen vastoin naisen tahtoa. Näin naisparka asetetaan täysin toivottomaan tilanteeseen.

Tyttöjä ja naisia kidutetaan ja tapetaan kunnian nimissä ympäri maailmaa. Usein naisen rankaisemiseen riittää pelkkä epäilys. Intiassa yli 5 000 naista kuolee vuosittain miestensä tai näiden sukulaisten tappamina. Monet poltetaan ”vahinkotulipaloissa”, jos heidän miestensä vaatimukset myötäjäisistä ennen ja jälkeen avioliiton eivät toteudu. Bangladeshissa sadat naiset ovat vammautuneet happoiskuista, joiden syynä ovat olleet esimerkiksi avioliitosta kieltäytyminen. Näillä happoiskuilla halutaan ja saadaan naisen ulkomuoto täysin tärveltyä, eli eipä raukkamaisuudella rajaa. Turkissa taas raiskauksiin liittyvä rankaisemattomuus johtuu Turkin lainsäädännöstä, jonka mukaan fyysinen seksuaalinen väkivalta ei ole rangaistava teko. Naisia tässä maailmassa kidutetaan siinä kuin miehiäkin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhdysvaltojen käynnistämä ”terrorismin vastainen sota” on viime vuosina murentanut kidutuksen ehdotonta kieltoa sellaisissakin maissa, jotka ovat aiemmin sitoutuneet kohtelemaan pidätettyjä inhimillisesti. Vuosituhannen alkupuolella ainakin yli 150 maan viranomaiset syyllistyivät kidutuksiin ja pahoinpitelyyn. Myös useat EU-maat ovat syyllistyneet kidutuksen kiellon loukkaamiseen esimerkiksi luovuttamalla ihmisiä maihin, joissa heillä on ollut suuri riski joutua kidutettavaksi. Tämä on häpeä EU:lle. Kidutus ei kuitenkaan hävitä terrorismia eikä lisää turvallisuutta maailmassa. Päinvastoin se synnyttää lisää terrorismia, pelkoa ja vihaa sekä syventää entisestään maailman kahtiajakoa.

Kaikkialla maailmassa käytetään suunnilleen samoja kidutusmenetelmiä, ja niitä on myös kymmeniä todella julmia. Kidutusta kuulustelumenetelmänä pidetään epäluotettavana siellä, missä oikeus on luotettava. Kidutettuna ihminen voi tunnustaa mitä vain päästäkseen eroon kammottavasta tilanteesta. Länsimainen oikeuskäsitys ei hyväksy kiduttamalla saatuja tietoja oikeuskelpoisiksi. Valeteloituksien käyttö oli yleisintä Etelä-Amerikan sisällissodan aikaan 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Uhrit pakotettiin katsomaan yhtä tai useampaa ampumisteloitusta, jonka jälkeen heidät vietiin muka teloitettavaksi. Kiväärit tähdättiin uhrin ohitse tai ne ladattiin paukkupatruunoin. Menetelmä oli toisinaan liiankin tehokas, sillä monet uhrit kuolivat sydänkohtaukseen. Menetelmää on kutsuttu erääksi julmimmista kidutuskeinoista, sillä ensimmäisen valeteloituksen jälkeen uhri on jatkuvasti epävarma kohtalostaan. Keinoa käytettiin rankaisemiseen, ei niinkään tunnustamiseen.

Kirjoittaja on Loimaan kaupunginvaltuutettu (vas/sit)