Lukijoilta

Suomen matka osaksi länsimaista kulttuuria on ollut pitkä

Suomen sotaan saakka olimme ruotsalaisia, 1809 Venäjä valtasi alueemme Ruotsilta. Tämän jälkeen kuuluimme Venäjän keisarikuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana itsenäisyyteemme 1917 saakka.

Suomen matka osaksi länsimaista kulttuuria on ollut pitkä. Matkan varrella on ollut poliittinen luoviminen Venäjän suuriruhtinaskuntana, itsenäistyminen, sisällis-, talvi- ja jatkosodat, Neuvostoliiton romahdus, EU-jäsenyys, sopimukset Ruotsin ja Britannian kanssa ja tuleva Nato-jäsenyys.

Nyt spekuloidaan ja pelätään Venäjän hybridi- ja muita vaikuttamiskeinoja Suomeen Nato-prosessin aikana. Venäjä ei saavuta jatkossa mitään hyötyä erilaisilla kiusanteoilla Suomen suuntaan. Näkisinkin, että Venäjän hybridihyökkäykset, rajaloukkaukset ynnä muut kiusanteot eivät kohdistu meihin jatkossa ainakaan merkittävissä määrin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomi ollessaan Natossa on Venäjän rajanaapuri kuten Venäjä on vastaavasti Suomen. Molempien maiden etu on järkevät naapuruussuhteet.

Venäjä ei saavuta jatkossa mitään hyötyä erilaisilla kiusanteoilla Suomen suuntaan.

Venäjän raakamaisen Ukrainan sodan takia Venäjän ja länsimaiden yhteydet ovat huonot. Taloudellinen ja poliittinen aktiivisuus laskee.

Venäjällä näyttää olevan sisäpoliittisia ongelmia, niissä tilanteissa on maailman historiassa aikaisemminkin lähdetty sotaan valloitusretkille.

Venäjän rauhoittumiseen voi mennä parikymmentä vuotta. Tämän jälkeen on kaupankäynnin kehittämisen vuoro, josta Suomikin voi merkittävästi hyötyä.

Kauko Määttä

diplomi-insinööri

Imatra

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.