Lukijoilta

Harjoittelumaksujen poisto vahvistaisi ammattikorkeakoulutusta

Sosiaali- ja terveysalan osaajapula on puhututtanut pitkään. Yhtenä ratkaisuna on esitetty koulutusmäärien lisäämistä.

Toimeen on tartuttu. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa aloitti viime vuonna yli 3000 terveys- ja hyvinvointialan opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2019. Tänä vuonna aloittajamäärä kasvaa entisestään.

Iso ongelma on se, että rahoitus ei pysy kasvavan opiskelijamäärän perässä. AMK:t ovat vuosien ajan tehostaneet toimintaansa. Tutkintomääriä on kyetty kasvattamaan rahoituksen pienentyessä. Nyt kasvavan opiskelijamäärän myötä tilanne vaikeutuu. Kyetäänkö kaikille opiskelijoille takaamaan riittävät valmiudet siirtyä työmarkkinoille?

Laatu- ja määräyhtälön ratkaisemiseksi tarvitaan rahoitustason nostoa. Sote-alalla tähän on löydettävissä oma osittaisratkaisu. Ammattikorkeakoulut maksavat sote-alan harjoittelupaikoista työnantajille vuosittain yli 8 miljoonaa euroa harjoittelumaksuja. Muilla koulutusasteilla maksuja ei ole. Harjoittelumaksut poistamalla rahat vapautuisivat koulutuksen käyttöön.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Onneksi epäkohta on vihdoin poistumassa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelussa olevan lakimuutoksen myötä harjoittelumaksuista luovuttaisiin. Muutos on ehdottoman tarpeellinen.

Hallituksen tulee vielä budjettivalmisteluissa varmistaa, että vapautuva rahoitus todella jää ammattikorkeakoulujen koulutuksen vahvistamiseen.

Heikki Holopainen

va. johtaja

Sivistystyönantajat

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Julle
Lyhyt on peitto, jatkat tai lyhennät
Onkohan kyseessä sen kuuluisan peiton lyhentäminen jalkopäästä ja jatkaminen leuan alta??
Pitää ymmärtää se, että ilmaista työtä ei ole, eikä ilmaisia lounaita. Joku kuitenkin maksaa aina harjoittelijan ohjaamisen, erityisesti terveydenhuollossa harjoittelija opastus verottaa aina yhden ammattilaisen tehokasta työaikaa. Se lienee selvää, että terveydenhuollossa ei ole varaa leikkiä ihmishengellä. Jotta harjoittelu onnistuu siihen pitää panostaa niin aikaa kuin myös "rahaa" Kun toiminta pyörii veroeurojen turvin, silloin lapataan vaan euroja hinkalosta toiseen, kuka siitä hyötyy?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Lyhyt on peitto, jatkat tai lyhennät
Ehkäpä, mutta miksi sitten "Muilla koulutusasteilla maksuja ei ole"?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Julle
Vast: Lyhyt on peitto, jatkat tai lyhennät
Angus kyselee@@Ehkäpä, mutta miksi sitten "Muilla koulutusasteilla maksuja ei ole"?
Tämä on ikuisuuskysymys ja yhtä monta vastausta kun on mielipidettä. Esim. Teollisuudessa harjoittelija pystyy tekemään jopa tuottavaa työtä. Toisin kun terveydenhuollossa. Toki silloin on hirmuinen parku siitä, että käytetään ilmaista harjoittelu työvoimaa. No, suo siellä vetelät täällä. Olin kerran paikalla kun harjoittelija tuhosi CNC ohjatun työstökoneen tekemänsä ohjelmointivirheen takia. Huh. Huh, mikä tora ja syyttely siitä kehkeytyi oppilaitoksen ja yrityksen kesken. Yritys ei saanut korvauksia mistään. No siinä meni reilusti ammattimiehen vuoden bruttoansiot. 🧐👹
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Lyhyt on peitto, jatkat tai lyhennät
Olen sitä mieltä, että työnantajien tulisi kantaa hieman vastuuta alansa koulutuksestakin, eikä odottaa, että valtio valmistaa täsmäkoulutettuja ja heti täysin päteviä ammattilaisia jopa varastoon tarpeen mukaan sieltä otettavaksi. Tähän suuntaan asiat ovat menneet jo pitkään - yritykset ovat jo pitkään esim. voineet tilata TE-keskuksilta täsmäkursseja oman yrityksen tarpeisiin -, ja osin sen tuloksena on työvoimapulaa ja kohtaanto-ongelmia.

Paljon ennen nykyistä vaurauden aikaa työnantajat pitivät leivissä oppipoikia ja kisällejä, vaikka he eivät välttämättä heti tuottaneetkaan ammattimiehen tuotosta. Ruukinkylissä patruunat saattoivat järjestää jopa perusopetusta työläisten lapsille. Vielä 1900-luvulla hyvin monissa töissä oli mahdollista mennä harjoittelijaksi jopa ilman mitään alan koulutusta, ja työn myötä sitten kasvoi osaavia ammattilaisia. Aiemmin oppisopimuskoulutus oli yksi hyvä vaihtoehto molemmille osapuolille, mutta viime vuosikymmeninä työnantajat ovat aika lailla luopuneet niistä, koska harjoittelijoita saa ilmaiseksikin - tai jopa siis maksua vastaan.

Työnantajat ovat jopa tälle vuosituhannelle asti ottaneet selvästi enemmän vastuuta alan koulutuksesta ja harjoitteluista kuin nykyään. Tätä ajattelua vasten tuntuu aika pikkumaiselta vaatia rahaa harjoittelupaikan tarjoamisesta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Lyhyt on peitto, jatkat tai lyhennät
Saksassa oppisopimuskoulutus on varsin yleistä ainakin käsityöpainotteisilla aloilla ja olen ymmärtänyt että olisi muuallakin Euroopassa. Meilläkin taisi olla vielä siihen asti kun tuli minimipalkka.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
vexi
Vast: Lyhyt on peitto, jatkat tai lyhennät
Suomalainen AY-liike, jonka symbiootin olen ymmärtänyt kirjoittajakolleega Anguksen olevan, on perinteisesti vastustanut oppisopimuskäytäntöä juuri ylempänä mainitulla " vajaapalkatun työvoiman hyödyntämisellä". Saksassa oppisopimus- ( "Lehrling") -käytäntö on pitkään jatkunut perinne.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?