Turun kotihoitoa kehitetään työvoimapulasta huolimatta
Elina Sandelin ja Terhi Kärkkäinen nostivat mielipidekirjoituksessaan (”Vakituiset hoitajat ovat kotihoidon kivijalka”, TS 7.5.) esiin vakituisen henkilöstön merkityksen kotihoidossa.
Olen asiasta täysin samaa mieltä. Vakituinen henkilöstö ja raudanlujat ammattilaiset ovat kotihoidon perusta ja heillä on osaamista, kykyä sekä taitoa huolehtia kotihoidon vastuullisista tehtävistä. Sitoutuneen henkilöstön arvo on erittäin suuri. Myös asiakkaiden hyvinvoinnin ja hoidon jatkuvuuden kannalta vakituinen henkilöstö tuo potilasturvallisuutta.
Hoitoalantyövoimapula ei ole yksin Turun ongelma, vaan saman asian kanssa kamppailevat kaikki Suomen kunnat ja yksityiset palveluntuottajat. Kipeimmin työvoimapula osuu vanhuspalveluihin.
Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet koronasta johtuen todella vaikeita ja erittäin kuormittavia. Hoitajien poissaolomäärät ovat olleet todella suuret, sillä pienimmissäkin oireissa on ollut pakko jäädä pois töistä. Poissaolot vaikuttavat merkittävästi muiden kollegoiden jaksamiseen.
Teemme koko ajan Turun kaupungin kotihoidossa isoja ponnistuksia rekrytoinnin eteen, siinä välillä myös onnistuen. Huomion arvoista on se, että hoitoalalta lähtevät siirtyvät usein kokonaan toiselle alalle. Tämä vähentää entisestään hoitoalalla työskentelevien määrää.
Hoitoalan työvoimapula ei ole yksin Turun ongelma, vaan saman asian kanssa kamppailevat kaikki Suomen kunnat ja yksityiset palveluntuottajat. Kipeimmin työvoimapula osuu vanhuspalveluihin.
Sandelin ja Kärkkäinen väittävät mielipidekirjoituksessaan, että kotihoidon kehittämistyötä on ohjannut ensisijaisesti toiminnan menosäästöt.
Tämä ei pidä paikkaansa, sillä meillä ei ole ollut viime vuosina kustannussäästöohjelmia. Toimintaa on kehitetty nimenomaan henkilöstöä kuuntelemalla ja erilaisia itseohjautuvuuden muotoja lisäämällä. Voisimme palkata kotihoitoon heti kymmenittäin lähihoitajia ja sairaanhoitajia vakituisiin työsuhteisiin, mikäli heitä olisi tarjolla. Kyse ei siis ole kotihoidon tehostamisesta, vaan yksinkertaisesti siitä, että hoitajia on liian vähän.
Kirjoittajat nostavat esiin myös kotihoidon palvelun laadun heikkenemisen. Koen tämän epäreiluna meillä työskenteleviä hoitajia kohtaan, sillä jokainen heistä tekee erinomaista työtä. Laadun heikkeneminen ei myöskään tule ilmi kotihoidon asiakastyytyväisyydestä, sillä asiakkaamme antavat joka vuosi meille erinomaista palautetta.
Yhteenvetona voinkin sanoa, että meillä on Turun kaupungin kotihoidossa tyytyväiset asiakkaat ja jokainen työntekijä tekee erinomaista työtä.
Meillä tehdään vuosittain 1,3 miljoonaa kotikäyntiä. Ilman toiminnanohjausjärjestelmää ja sen laajamittaista hyödyntämistä emme pystyisi tuottamaan asiakkaille heille luvattuja palveluja. Toiminnanohjausjärjestelmän optimointiominaisuus huomioi henkilökunnan tauot, välimatkat, omahoitajuuden, asiakkaan tarpeet ja potilasturvallisuusnäkökulman.
Valitettavasti vakavasta työvoimapulasta johtuen emme ole pystyneet hyödyntämään optimointijärjestelmää täysimittaisesti, mutta tilanne olisi ollut huomattavasti huonompi ja ennen kaikkea epätasaisempi eri kotihoidon alueilla ilman nykyisiä toimintatapoja.
Tärkeää on myös, että kotihoidon eri alueilla huolehditaan asiakastarpeiden mukaisten palvelu- ja hoitosuunnitelmien ajantasaisuudesta.
Anne Vuorinen
avopalvelujen johtaja
Vanhuspalvelut
Turun kaupunki, hyvinvoinnin palvelukokonaisuus