Lukijoilta

Miksi rumia taloja rakennetaan?

ARI-MATTI RUUSKA
Nykytekniikka antaisi moninkertaisesti paremmat edellytykset tehdä kauniita rakennuksia kuin 1800-luvun tekniikka; kyse on vain halusta, kyvyistä ja vähän myös budjetista, sanoo kirjoittaja. Kuvituskuva.
Nykytekniikka antaisi moninkertaisesti paremmat edellytykset tehdä kauniita rakennuksia kuin 1800-luvun tekniikka; kyse on vain halusta, kyvyistä ja vähän myös budjetista, sanoo kirjoittaja. Kuvituskuva.

Kaupunkien ja kuntien vetovoimaisuutta yritetään parantaa iskulauseiden ja markkinoinnin avulla. Samalla nykyisten asukkaiden tyytyväisyyttä parannetaan tehokkaasti kehittämällä palveluja, työmarkkinoita ja harrastusmahdollisuuksia.

Ikävä kyllä yksi tärkeimmistä asukastyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä sivuutetaan aivan liian usein.

Rakennetun ympäristömme kauneus on yksi tärkeimpiä asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tästä johtuen kaupungeissa yleensä kalleimmat asunnot löytyvät vanhasta kulttuuriympäristöstä; samasta syystä turistit matkustavat usein sellaisiin kohteisiin, joista löytyy vanhaa, kaunista arkkitehtuuria.

Kauneus ei ole katsojan silmissä vaan kauneus on matematiikkaa, symmetriaa ja massojen tasapainoa. Aivomme nauttivat näkymistä, jotka noudattavat symmetriaa, erilaisia kaaria, kultaista leikkausta, matemaattisia spiraaleita ja fraktaaleita. Vanhojen rakennusten kauneus ei ole sattumaa, vaan se perustuu näihin perustekijöihin, jotka ovat myös luonnosta löytyvän kauneuden perusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen nuoret arkkitehdit halusivat kuitenkin heittää tuhansia vuosia vanhat opit romukoppaan funktionalismin ja modernismin tieltä. Näissä toiminnallisuus ja tarkoitus asetettiin etusijalle betonin ja teräksen avulla, vaikka todellista toiminnallisuutta betonibrutalismista ja peltilaatikoista on yleensä vaikea löytää.

Sama ideologia hallitsee edelleen arkkitehtuurikoulutusta, vaikka rumuus saa ihmisen voimaan jopa fyysisesti pahoin. Psykiatri Anthony Danielsin mukaan huono arkkitehtuuri on vähintään yhtä suuri syy sosiaalisiin ongelmiin kuin köyhyys ja sosiaaliset epäoikeudenmukaisuudet.

Luonnossa suuret paljaat pinnat, kuten lumilakeus tai silokallio, huokuvat kuolemaa; tällaisessa maisemassa pienetkin yksityiskohdat ovat piristäviä katseenvangitsijoita. Tästä syystä modernistiset rakennukset vetävät puoleensa graffiteja, joilla kylmiin pintoihin saadaan edes jotakin eloa.

Vanhojen rakennusten kauneus ei ole sattumaa, vaan se perustuu perustekijöihin, jotka ovat myös luonnosta löytyvän kauneuden perusta.

Rumaa rakentamista perustellaan kustannussäästöillä, vaikka todellisuudessa kyse on tilaajan ja arkkitehdin kyvyttömyydestä. Kaunis ja kestävä rakentaminen voi olla inan kalliimpaa, mutta se tuo pidemmän päälle säästöjä ihmisten viihtyvyyden muodossa.

Lisäksi monet modernistiset rakennukset vanhenevat erittäin rumasti. Hulevedet ja saasteet likaavat ja pilaavat räystäättömien tasakattoisten rakennusten seinät nopeasti. Räystäiden ja kauniin rakentamisen avulla rakennusten käyttöikää voidaan pidentää, mikä on myös järkevää kestävän kehityksen kannalta.

Kunnissa ja kaupungeissa ylimmän päätäntävallan pitäisi olla valtuustolla. Käytännössä kuitenkin kiireiset virkamiehet päättävät julkisten rakennusten ulkonäöstä, koska heidän tehtävänään on laatia valtuustolle esitettävän lopullisen halvimman vaihtoehdon julkisivukuvat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kunnallisdemokratia tulee laajentaa kattamaan myös julkisten rakennusten ulkonäköä koskevia päätöksiä – antamalla hallitukselle ja valtuustolle useampia eri tyylisuuntia edustavia luonnoksia nähtäväksi, ennen kuin merkittävimpien rakennusten lopulliset suunnitelmat tehdään.

Esimerkiksi Porissa 1880-luvulla teatterin luonnoksia pyydettiin kolmelta eri arkkitehtitoimistolta, joista yksi valittiin tekemään tarkemmat suunnitelmat valitun luonnoksen ja tilantarpeiden pohjalta. Lopputuloksesta tuli hieno, vaikka siihen aikaan Porissa oli vain 9000 asukasta.

Käsityö ei ole vanhojen kansallisromanttisten ja uusklassisten jugend-talojen salaisuus, vaan halu tehdä kauniita taloja. Itse asiassa nykytekniikka antaa moninkertaisesti paremmat edellytykset tehdä kauniita rakennuksia kuin 1800-luvun tekniikka; kyse on vain halusta, kyvyistä ja vähän myös budjetista.

Antti Roine

Ulvila

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (12)

Vanhimmat ensin
Vastaa
JJA
Samaa mieltä
Hyvin kirjoitettu. Olen ajatellut samaa jo pitkän aikaa. Mielestäni määräykset tulee säätää yhteiskunnan hyväksi - ei pelkästään rakentajan voiton saavuttamiseksi. Ulkonäkö, väljyys, viheralueet, viihtyvyys. Siinä muutama avainkohta. Matkailijakin haluaa nähdä kauniita kohteita, ei täyteen ahdettuja slummeja.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Samaa mieltä
Turun kauniit rakennukset ovat Ispoisten kartanonlahdessa, joka oli aikoinaan rakennusjätteen kaatopaikkana. Barbariaa koko kaupungin rakennuspolitiikka.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Miksi rumia taloja rakennetaan?
Kirjoittaja ei oikein vastaa oman otsikkonsa kysymykseen. Lähinnä hän ilmeisesti esittää syyksi funktionalismia ja toiminnallisuuden ideaa. Itse vastaisin, että kyllä syynä on nimenomaan ja ennen kaikkea raha - grynderien raha, joka sitten voitelee myös päättäjiä ja virkamiehiä. On halvempaa rakentaa tylyä laatikkoa nopeasti ja huonosti kuin kaunista hitaammin ja kestävämmin. Päättäjien kannalta on helpompaa hyväksyä vakiomallit kuin vaivautua etsimään parempaa.

Funktionalismi ja toiminnallisuuden ihannointi on mielestäni enemmänkin historiaa, joka toki vaikuttaa edelleen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
maanviljelijä
Oikein
Tärkeä näkökulma. Aivan samaa mieltä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Paavo Manninen
Juuri näin!
Mielessäni ja joissakin kommenteissa olen piipittänyt samasta: rumista nykyaikaisista taloista. Ilmeisesti arkkitehjdit on väännetty ruotuun, suunnittelemaan funkkista suuren AA:n perinteissä. Kuinka helppoa olisi koristella vaikkapa julkisivujen aukotukset, siis ikkuna-aukot, niinkuin niitä koristeltiin aikaisemmin, ennen funkkista. Koristeellisuus ei nykyisenä elementtirakentamisen aikana ei voi olla mikään olennainen kustannuslisä. Kyse on enemmänkin halusta. Tai osaamisesta.
Reilut sata vuotta sitten rakennetut teollisuusrakennukset ovat kauniinpia kuin nykyiset asuinrakennukset, esimerkkinä Rettigin tupakkatehdas.
Tasakattojen rakentaminen on lisäksi tekninen riskitekijä, niinkuin kirjoittaja lausuikin.

Täytynee siis edellenkin matkustaa ulkomaille katselemaan klassisen kauniita rakennuksia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää

Luitko jo nämä?