Lukijoilta

Sääli kaunista ja ilmaisuvoimaista kieltämme

Muuan kommentaattori ihmetteli taannoin tekstiviestipalstalla, miksi kielenkäytössä on alettu suosia pitkiä monikon partitiivi- ja genetiivimuotoja, kuten puheluita/puheluiden, kyselyitä/kyselyiden. Itsellenikään ei ole selvinnyt, mitä vikaa on muodoissa puheluja/puhelujen, kyselyjä/kyselyjen ja niin edelleen.

Tavallisestihan sanat eivät suinkaan pitene kielen kehittyessä, päinvastoin. Jo 1960-luvulla tuli teknillisestä tekninen, kriitillisestä kriittinen, traagillisesta traaginen. Enää ei myöskään sanottu, että auton "kiihtyväisyys" paranee, kun "kaasuttaja" säädetään oikein. Kiihtyvyys ja kaasutin korvasivat nuo pitemmät muodot.

Mutta hyvä on. Jos virallinen kielenhuolto pystyy esittämään kestäviä perusteluja — anteeksi, perusteluita — noiden alussa oudoksumieni muotojen tueksi, niin ryhtykäämme loogisuuden nimissä kaikin mokomin kirjoittamaan esimerkiksi seuraavasti:

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

"Nykyaikaisia asunnoita suunniteltaessa ei tarvita ainoastaan lahjakkaita arkkitehdeitä, vaan myös taitavoita insinööreitä. Vain insinööreiden ammattitaidolla saadaan asunnoiden teknisistä yksityiskohdista toimivoita. Silti kaikkiaan ratkaisevin tekijä lienee vaativoita opinnoita harjoittaneiden arkkitehteiden työpanos."

Miltäpä kuulostaa? Kielitoimistolta voi valitettavasti nykyään odottaa melkein mitä tahansa, tulihan tuo laitos jossakin kollektiivisessa mielenhäiriössä hyväksyneeksi sellaisetkin hirvittävät muodot kuin "alkaa tekemään" ja "montaa". Jälkimmäinen on siis moni-sanan partitiivin partitiivi; ei kovin eleganttia. Kunpa edes muistettaisiin, että sen käyttö kieltolauseessa ("ei montaakaan") on nykysääntöjenkin vastaista.

Sääli kaunista ja ilmaisuvoimaista suomeamme, jos muoti-ilmaukset saavat ylivallan asiateksteissä, ja vielä isompi sääli, jos huolimattoman puhekielen piirteitä päästetään vähä vähältä ujuttautumaan oikeakielisyysnormistoon.

Jussi-Pekka Toivonen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
maanviljelijä
Normatiivisuus kunniaan!
Kyllä possessiivisuffiksien väärä käyttö ja kaikenlaisten puhekielen muoti-ilmaisujen suo sinta esim. YLEn lähetyksissä ihmetyttää eniten. Ja raivostuttaa. Tuntuu siltä kuin ns. hesalaiset saisivat vapaan valtakirjan murjoa kielen normeja. Siellä ollaan huolissaan ja sääennustaja esittelee käppyröitään, niinku. Kaipaan YLEn suomenkieliseen touhuiluun selviä ohjeita kielenkäytöstä, ihan saksalaisen Buehnenaussprachen tyyliin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Normatiivisuus kunniaan!
Omia inhokkejani ovat sinä-passiivi (joka suomessa, vaikkakin yleistynyt, voi olla erittäin hyökkäävä ja loukkaavakin) ja väärät sijat idiomeissa - "luottavainen johonkin" (p.o. luottavainen jonkin suhteen), "valtio pitää huolehtia heikoimmista" (p.o. valtion pitää huolehtia heikoimmista"). Sekä yksi monesta -idiomissa väärä sanajärjestys, kuten "maailman yksi suurimmista telakoista" (p.o. yksi maailman suurimmista telakoista).

Toista vanhemmistani ärsytti "tällä hetkellä" väärässä paikassa.Tuntuu, ettei oikein ymmärretä, mitä tällä hetkellä todella tarkoittaa - siis juuri nyt, tänä nimenomaisena lyhyenä ajankohtana. "Yritys valmistaa tällä hetkellä vain kuutta tuotetta" - siis juuri jonkun näin sanoessa yritys on toiminnassa ja tuottaa niitä tuotteita, vaikka olisi sunnuntai eikä yritys olisi edes auki. "Tällä hetkellä autismikirjon esiintymät ovat lisääntyneet" - voiko näin ylipäätään sanoa, onko asiasta hetkikohtaista tietoa? Ovatko esiintymät siis lisääntyneet juuri nyt, mutta eivät aiemmin eivätkä luultavasti myöskään vähän ajan päästä?

Jokaiselle taitaa olla omat erityisen ärsyttävät kielirikot. Pääasiahan on, että kieli on ymmärrettävää - mitä yksiselitteisemmin, sitä parempi. Vaikka en erityisemmin juhlinut "alkaa tekemään" -muodon hyväksymistä, niin onhan se myönnettävä, että muoto on erittäin vakiintunut eikä haittaa ymmärtämistä. Samoin possessiivisuffiksin vähittäinen katoaminen ei tee kielestä vähemmän ymmärrettävää, joskin köyhdyttää sitä; kohta ei kai voi sanoa "Koirani pääsi irti", vaan pidemmin "Minun koira pääsi irti".

Montaa-partitiiville on kuitenkin paikkansa. Muistaakseni on ihan Kielitoimiston oma esimerkki, että on eroa sillä, lukeeko monta kirjaa viikossa vai montaa kirjaa viikossa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kohuniklaamon_jätevesiseuranta
Vast: Normatiivisuus kunniaan!
Nythän on niin, että YLEn toimittajat (jotka keskimäärin artikuloivat selkeästi ja puhuvat hyvää suomea) eivät ole ainoita, joiden kielenkäytöllä on suuri merkitys esimerkkeinä; vaikkapa nyt kulloinenkin Tasavallan Presidentti on tässä mielessä suuri roolimalli. Siinä missä Kekkonen tykitti tanakkaa yleiskieltä (ei Kainuun tai Pohjois-Savon murretta) ja oikeakielisiä ilmaisuja ("saatanan tunarit"), on todettava, että turkulaistaustainen Koivisto oli varsinaissuomalaisen venkoilun ja väistelyn mestari (toki tämä on poliitikolle melkeinpä pakollinen taito), lisäksi Koiviston puheessa kuului selkeä turkulaisnuotti, vaikka hän olisi puhunutkin kirjakieltä (eräs nykyisin yleistynyt hupaisa piirre on lauseen loppua kohti nouseva kiekaiseva saundi - tietämäni mukaan englanninkielen kysymyslauseesta peräisin, jostain syystä rantautunut suomeen, Koivisto ei sentään tätä käyttänyt), ja ilmeisesti tahallista Koivistolta oli käyttää hieman vanhahtavilta tuntuvia muotoja, esim:

"Ja tietysti minulle on myös hyvin tärkeätä, että voi tehdä jotakin käsillänsä,..."

- siis "tärkeätä", ei "tärkeää", ja "käsillänsä", ei "käsillään"... Mutta tällaisethan itse asiassa antavat stilististä maustetta puheeseen, ei siinä mitään.

Mutta ylimalkaan on niin, että kieli kehittyy ja muuntuu ajan mittaan, sille emme voi mitään. Ainoita kielipuristien safe haveneita ovat nyt jo kuolleet kielet, latina, sanskriitti - siel on puristin lusti olla, kuolleen kielen vainiolla, kuullella kehrääjälintuu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
suvaitaan kielipoliisejakin
Tiukka kielipoliisitoiminta ärsyttää monimurteisessa maassa, onneksi sitä esiintyy yhä harvemmin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Yrittäjä
Vast: suvaitaan kielipoliisejakin
Itseäni kielipoliisit eivät ärsytä, enemmänkin hymyilyttävät, pienet ovat murheet silloin, jos tuollaisiin jaksaa keskittyä.
Eiköhän sen kielen, puhuttuna ja kirjoitettuna tärkein tehtävä ole, että asia tulee ymmärretyksi, ei pilkun viilaukset. Suomenkieli loppujen lopuksi aika turha kieli maailman mittakaavassa, mutta mukavasti nuori puhuu useasti keskenään englantia ja hyvinpä sitä puhuvatkin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?