Lukijoilta

Autonomian aika, silkkaa onnea?

Turun Sanomissa otettiin 2.5. kantaa paikalliseen patsaskeskusteluun ja pidettiin Aleksanteri I Suomen kannalta parempana vaihtoehtona kuin V. J. Leniniä. Keskeinen argumentti oli Suomen saama autonomia, jonka katsottiin tuoneen kaikenlaista hyvää suomalaisille. Ero Ruotsista nähtiin joka suhteessa positiivisena asiana. Näinhän historian kulkua Suomessa yleensä esitetään.

Taloushistorian piirissä on muutama vuosikymmen sitten alettu epäillä autonomian kaikkea hyvää ja vain hyvää suomalaisille tuovaa vaikutusta. Keskeinen syy toisenlaiseen näkemykseen ovat erot erilaisissa elintasomittareissa, joissa monessa Suomen ja Ruotsin välinen ero kasvoi 1800-luvulla jälkimmäisen hyväksi.

Yksi yleisesti käytetty ja hyväksi todettu elintasomittari on henkeä kohti laskettu bruttokansantuote, joka ei kerro kaikkea ja joka ei ole joka suhteessa paras mahdollinen. Se kuitenkin kertoo omalla tavallaan, mihin kansakunnalla on varaa, elämiseen, sotimiseen ynnä muuhun.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Oheinen graafi perustuu Ruotsista ja Suomesta julkaistuihin bkt-laskelmiin ja yhdessä kollegani Sakari Heikkisen kanssa tekemääni arvioon Suomen bkt:n kehityksestä menneinä vuosina suhteessa Ruotsiin. Kuvion mukaan suomalaisten elintaso bruttokansantuotteella laskettuna saavutti 1700-luvun loppupuolella Ruotsin vastaavaa. 1800-luvulla suuntaus oli, varsinkin sen jälkipuoliskolla, päinvastainen. Bkt per capita -laskemissa pääsimme suhteessa Ruotsiin samalle tasolle kuin ennen autonomiaa vasta viime vuosituhannen lopussa, noin 200 vuodessa.

Äkkiseltään on vaikea uskoa, että osana Ruotsia Suomessa olisi mennyt vielä huonommin kuin osana Venäjää. Siitä voimme kuitenkin olla varmoja, että autonomian ajan alkupuolen hyvät puolet kohtasivat huomattavasti harvemman suomalaisen kuin sen huonot puolet, kun yhteiskunta oli talouden osalta kovasti enemmän eriarvoinen nykyaikaan verrattuna.

Edellä sanottu voidaan unohtaa, kun pohditaan Aleksanteri I patsasta: vuoden 1812 tapahtumat Turussa olivat osa eurooppalaista suurpolitiikkaa sujuvasti ranskaksi. Sitä sopii muistaa patsaalla.

Ilkka Nummela

taloushistorian professori (emeritus)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Jaa
Tuosta graafista näkyy kylläkin mielestäni lähinnä, että Suomen bkt suhteessa Ruotsiin romahti suunnilleen itsenäisyyden alkaessa. Siis ei autonomian aikana, joskin 1800-luvun puolivälin jälkeen näkyy laskua jonkin verran olleen. Niinpä kaavion esittäminen ilmeisesti siinä mielessä, että autonomian aika olisi ollut Suomelle jotenkin turmiollinen tai raskas - taloudellisesti -, ei oikein mielestäni vakuuta.

Luulisin, että useimmat suomalaiset suhtautuvat autonomian aikaan kiihkottomasti. Sillä oli hyvät ja huonot puolensa. Kyllä sortokaudetkin muistetaan. Luultavasti merkittävin seuraus oli Suomen itsenäistymiskehitys, jota ei ehkä olisi tapahtunut Ruotsin vallan alla. Siitä voi sitten olla omaa mieltä, olisiko ollut parempi jatkaa Ruotsin provinssina - joka ei kaavionkaan mukaan saavuttanut emämaan bkt:ta - vai oliko sittenkin parempi itsenäistyä, vaikka talouden kasvattaminen ja vakautus veikin pitkään ja merkitsi vaikeuksia ja suoranaista köyhyyttäkin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
manterelainen
Vast: Jaa
Ainakin olisimme jo kaikki ruotsinkielisiä, jos olisimme Ruotsin vallan alle jääneet.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?