Turun kasvatus- ja opetuslautakunta päätti, että Turkuun ”laaditaan koko kaupungin kattava erityisopetusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma, jossa otetaan huomioon niin kansalliset kuin paikalliset tavoitteet inkluusion ja integraation lisäämisestä ja resurssien tehokkaasta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Samassa yhteydessä otetaan huomioon rakentuvat alueelliset koulut (Linnakaupunki, Lyseo ja Karhunaukio) sekä nyt väistötiloissa oleva Luolavuoren koulu, joihin voidaan tehdä tilaratkaisuja, jotka tukevat toimeenpanoa. Erityisopetusstrategiasta ja sen toimeenpanosuunnitelmasta osallistetaan laajasti kuntalaisia ja asiantuntijoita sekä tehdään lapsivaikutusten arviointi, jotta lasten asema tulee myös huomioitua.” (Suora lainaus päätöksestä.)
Tällainen selvitys on tarpeen tehdä, sillä jokaisen oppilaan, niin yleisessä kuin tehostetussa tuessa, tulee saada tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti omassa lähikoulussa.
Tällä hetkellä emme pysty Turussa tätä toteuttamaan, vaan moni oppilas jää ilman tukea ja moni opettaja uupuu työtaakkansa alle riittämättömien resurssien puutteessa.
Tuen tarpeet ovat paitsi kasvaneet niin myös muuttuneet ajan myötä. Ja valitettavan monen lapsen kohdalla Turussa katsotaan ainoaksi vaihtoehdoksi keskitetyn palvelun koulu ja moni lapsi irrotetaan omasta lähiympäristöstään siksi, että me emme ole onnistuneet tarjoamaan riittävää tukea lähikoulussa.
Emme ole lopettamassa keskitetyn palvelun erityiskouluja. Emme myöskään ole tekemässä tätä taloudellisten resurssien säästämiseksi.
Monen lapsen kohdalla parempi tuki olisi pienempi luokkakoko, parempi henkilökohtainen tuki ja osaavat aikuiset ympärillä lähellä kotia. Toisaalta osalle lapsista keskitetyn palvelun ja osaamisen tuki taas on välttämätöntä.
Tämä erityisopetusstrategia tehdään, jotta pystyisimme paremmin kohdentamaan tukea lähikouluihin, luomaan uusiin perustettaviin kouluihin tiloja, jotka mahdollistavat erilaisten oppijoiden tarpeisiin vastaamisen.
Lisäksi henkilökunnan osaamiseen ja jaksamiseen sekä riittävään tukeen panostetaan, jotta pystymme kohdentamaan tukea riittävän varhaiseen vaiheeseen.
Monen lapsen kohdalla parempi tuki olisi pienempi luokkakoko, parempi henkilökohtainen tuki ja osaavat aikuiset ympärillä lähellä kotia. Toisaalta osalle lapsista keskitetyn palvelun ja osaamisen tuki taas on välttämätöntä.
Lapsen elämässä on muutakin kuin koulu. Jos oman naapuruston lapset ovat täysin vieraita, koska lapsi kuljetetaan toiselle puolelle kaupunkia kouluun, on pihalla yksinäistä. Monille lapsille olisi mahdollista malli, jossa osa oppiaineista opiskellaan pienryhmissä ja osa suuremmassa ryhmässä lähikoulussa.
Lautakunnan tahtotila on selvittää mahdollisuuksia parantaa oppilaiden tukea eri puolilla kaupunkia ja toisaalta lisätä jokaisen ymmärrystä erilaisuudesta ja yksilön tarpeista ja vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta oppilaiden välillä asuinalueesta riippumatta.
Lautakunta näkee myös edelleen tarpeellisena keskitetyt palvelut niille, joille lähikoulu ei vahvasti tuettunakaan edistä lapsen oppimista.
Juuri nyt on oikea aika tälle selvitykselle, sillä olemme rakentamassa uusia koulutaloja, joihin voimme luoda uusia toimintatapoja ja uusia, erilaisten oppijoiden tarpeisiin tarkoitettuja tiloja.
Piia Elo
kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari (sd)
Kaija Hartiala
kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtaja (kok)
Timo Furuholm
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (vas)
