Lukijoilta

Näpit kiinni näpistelijöihin

Turun Sanomat kirjoitti 2.5. päivittäistavarakauppoihin kohdistuvasta varkausaallosta ja ilkivallasta. Oikeuslaitos vaikuttaa voimattomalta alaa vandalisoivien sarjanäpistelijöiden suhteen. Olen tilannekuvasta ja tehtävistä toimenpiteistä yhtä mieltä kauppiaiden kanssa.

Ongelma juontaa juurensa Suomen rikoslaista, jossa vain tuomioistuimen määräämä sakkorangaistus voitiin muuntaa vankilatuomioksi, jos tuomittu jätti sakon maksamatta. Poliisin rikesakkoa, joka näpistyksestä kiinni jääneelle yleisesti annetaan, ei voinut muuntaa vankeudeksi ennen viime vuotta.

Toistuvista rikkomuksista tuomittuun henkilöön on siitä asti voitu soveltaa sakon muuntorangaistusta, mutta vasta kun henkilölle on edeltävän vuoden aikana tehdyistä rikoksista annettu vähintään kuusi sakkorangaistusta samasta asiasta. Vaatimus kuudesta sakkorangaistuksesta edeltävänä vuotena on kohtuuttoman suuri, sillä käytännössä se mahdollistaa rikoksen uusimisen joka toinen kuukausi. Seurauksia voisi tulla vasta seitsemännestä rangaistuksesta, jos silloinkaan, koska prosessi kestää vuoden.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jätin toista vuotta sitten lakialoitteen muuntorangaistuksen käyttämiseksi jo kolmannen sakon jälkeen. Luottamus oikeuslaitokseen ja rangaistusjärjestelmään kasvaisi, kun maksukyvyttömyys ei suojaisi rikoksesta annettavaa tosiasiallista rangaistusta vastaan.

Muuntorangaistuksen uhka saattaa ennaltaehkäisyn lisäksi lisätä myös sakkojen maksuhalukkuutta, jolloin rangaistusseuraamus toteutuu siinä muodossa kuin se on määrätty. Viranomaisyhteistyön sosiaalipoliittisen roolin henkilöiden elämänhallinnan palauttamisessa tulee korostua. Päihdeongelmiin päästään silloin puuttumaan tehokkaammin.

Kaupan liiton teettämän hävikkibarometrin mukaan varkaushävikki aiheuttaa vuosittain 450 miljoonan euron tappiot, jonka päälle tulee sen torjumiseen käytetty 100 miljoonaa euroa. Nykyinen käytäntö näkyy jopa asiakkaiden maksamissa hinnoissa.

Väkivallalla uhkaaminen näpistystilanteissa on merkittävästi yleistynyt, joten kyse ei ole enää vain rahasta vaan ihmisen koskemattomuudesta.

Työkalut ovat siis olemassa valiokunnassa saakka. Nyt tarvitaan hallitukselta tahtoa niiden käyttämiseen.

Vilhelm Junnila

kansanedustaja (ps)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?