Lukijoilta

Aloite eurooppalaisesta opiskelijakortista – paljon muutakin kuin vain kortti

Meillä on visio EU:n korkea-asteen koulutuksesta. Tämä visio voi toteutua vain, jos sekä opiskelijat että opetushenkilöstö voivat siirtyä saumattomasti yliopistosta ja jäsenmaasta toiseen saadakseen parhaan mahdollisen oppimis- ja opetuskokemuksen. Mikään ei ole yhtä innostavaa kuin saada vaikutteita erilaisista ajatuksista, akateemisista ympäristöistä ja lähestymistavoista.

Monet hyödyntävätkin jo vapaan liikkuvuuden etuja, mutta heidän on täytettävä erilaisia papereita esimerkiksi kurssien tai opintosuoritusten hyväksymiseksi. Se saattaa tuntua lannistavalta ja niin hankalalta, että moni jättää hakematta.

Olemmekin halunneet nykyaikaistaa ja yksinkertaistaa prosessia. Niinpä Erasmus+ -ohjelman 35-vuotisjuhlan yhteydessä päätimme arvioida asioita uudelleen ja esitimme itsellemme muutaman kysymyksen.

Mitä jos opiskelijan henkilöllisyyden ja aseman voisi tunnistaa yksinkertaisella tavalla, joka samalla antaisi suoran pääsyn opiskelijapalveluihin kaikkialla EU:ssa? Voisimmeko lisäksi yhdistää sen turvalliseen digitaaliseen opiskelijatietojen vaihtoon Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvien korkeakoulujen välillä? Miten voimme tehdä Erasmus+ -kokemuksesta vieläkin paremman kaikille, jotka haluavat opiskella, osallistua harjoitteluun, oppisopimuskoulutukseen tai henkilöstövaihtoon ulkomailla opiskelu-, nuoriso- ja urheilualoilla?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Se oli alkusysäys eurooppalaista opiskelijakorttia koskevalle aloitteelle. Sen avulla digitalisoimme kaiken opiskelijoiden liikkuvuuteen liittyvän sisällön Erasmus+ -ohjelmassa, mukaan lukien tiedotuksen, hakuprosessit, opintosuoritusten tunnustamiseen, opiskelijatietojen vaihdon ja dokumenttien sähköisen allekirjoittamisen.

Jos tämä kuulostaa suurelta muutokselta, sitä se onkin. Tämän kunnianhimoisen vision toteuttamiseksi olemme liittäneet yhteen neljä toimea, joissa jokaisessa keskitytään erityiseen tarpeeseen:

Ensimmäisenä on tietenkin itse eurooppalainen opiskelijakortti, josta tämä aloitekin on saanut nimensä. Olemme luoneet välineen, jolla taataan opiskelijatietojen turvallinen vaihto ja annetaan opiskelijoille mahdollisuus liikkua saumattomasti korkeakoulujen välillä.

Kortilla voi kuitenkin tehdä paljon muutakin; opiskelijat voivat esimerkiksi osallistua verkkokursseille ja käyttää verkkopalveluja, joita tarjotaan muissa korkeakouluissa kuin heidän omassa oppilaitoksessaan.

2,6 miljoonaa opiskelijaa on muuttanut korttinsa eurooppalaiseksi opiskelijakortiksi. Vuoteen 2025 mennessä kaikkien eurooppalaisten opiskelijoiden olisi määrä hyötyä sen tarjoamista eduista.

Tämä lisäys nykyisiin kansallisiin opiskelijakortteihin on lähtenyt liikkeelle lupaavasti: tähän mennessä 2,6 miljoonaa opiskelijaa on muuttanut korttinsa eurooppalaiseksi opiskelijakortiksi. Vuoteen 2025 mennessä kaikkien eurooppalaisten opiskelijoiden olisi määrä hyötyä sen tarjoamista eduista. Kortti voi myös tarjota mahdollisuuden käyttää kirjastoja ja julkista liikennettä, hankkia majoitus tai saada alennusta kulttuuritoiminnasta kaikkialla EU:ssa.

Jotta opiskelijat voisivat todentaa asemansa eri maissa ja oppilaitoksissa, tarvittiin turvallinen ja luotettava digitaalinen opiskelijatunnus. Euroopan komissio riensi hätiin luomalla sähköisen eurooppalaisen opiskelijatunnistuksen (European Student eID), joka tarjoaa paikallisen todentamisen ja pääsyn palveluihin kaikkialla.

Opiskelijakorttia ja eID:tä täydentää Erasmus+ -sovellus, jonka avulla opiskelijat saavat helposti hyödyllistä tietoa ennen vaihtoaan, sen aikana ja sen jälkeen. Sovellusta voi käyttää myös verkkotapaamisiin, joissa opiskelijat voivat jakaa kokemuksiaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Julkaisimme uudistetun sovelluksen vuonna 2021, ja jo yli 160 000 opiskelijaa on ladannut sen käyttöönsä. Olemme haastatelleet ja kuunnelleet opiskelijoita kaikkialla EU:ssa ja olinkin iloinen kuullessani, minkälaisia positiivisia vaikutuksia näillä toimilla on ollut heidän Erasmus+ -kokemuksiinsa.

Turun yliopistossa opiskeleva Suomen Erasmus Student Network -verkoston puheenjohtaja Tiia Niskanen kertoi minulle ajatuksistaan: "Uskon vahvasti, että opiskelijoiden liikkuvuuden tulisi olla mahdollista kaikille. Prosessista pitää tehdä mahdollisimman yksinkertainen. Opiskelijoiden kohtaamia taloudellisia ja byrokraattisia esteitä tulisi poistaa, jotta jokainen haluaisi lähteä vaihtoon. Jo paperityön määrä estää monia hakemasta. Prosessin digitalisointi hyödyttäisi opiskelijoita suunnattomasti. Liikkuvuus ja kansainvälistyminen voivat olla yhtä helppoja kuin minkä tahansa sovelluksen käyttö."

Halusimme myös parantaa hallinnollisen prosessin tehokkuutta lisäämällä aloitteeseen paperittoman Erasmuksen. Tällä hetkellä yli 3 000 korkeakoulua kaikkialla EU:ssa vaihtaa tietoja, allekirjoittaa yhteistyösopimuksia muiden yliopistojen kanssa ja tekee vaihtoon lähtevien opiskelijoiden oppimissopimuksia verkossa tämän verkoston kautta. Haluamme kaikkien EU:n yliopistojen olevan yhteydessä toisiinsa vuoteen 2023 mennessä.

Liikkuvuuden nykyaikainen ja tehokas hallinta on lähempänä kuin koskaan. Se johtaa siihen, että kaikki on paljon yksinkertaisempaa osapuolten kannalta. Sen lisäksi sillä parannetaan koulutuksen laatua EU:ssa ja luodaan edellytykset opiskelijoiden liikkuvuuden merkittävälle kasvulle, jotka kuuluvat eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteisiin.

Mariya Gabriel

innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komissaari

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?