Lukijoilta

Onko historiasta opittavaa?

Mitä Suomessa tapahtui 1930-luvulla? Miksi Saksasta tuli suuri joukko eri alojen tutkijoita juuri Lappiin, mikä oli tämän tarkoitus? Saksan oli tehtävä selväksi itselleen, mikä heitä odotti Suomen Lapissa, sitten kun sinne rahdataan yli 200 000 henkilön sotajoukko kaikkine aseineen.

Saksan maajoukkojen esikuntapäällikkö, kenraaliluutnantti Franz Halder saapui Lappiin vuonna 1936 ensimmäisen kerran ja vaati Suomen sotilasjohdolta ainakin kolmea eri asiaa. Ensimmäinen oli Rovaniemen lentokentän kiitoradan pidentäminen, jotta raskaat pommikoneet pystyvät laskeutumaan ja nousemaan turvallisesti pommituslennoilleen.

Toisena vaatimuksena oli vahvistettu tie Petsamosta Tornioon, jotta saadaan nikkeli turvallisesti Saksan sotateollisuuden käyttöön, Itämeri oli helpommin hallittavissa rahdin saamiseksi Saksaan.

Kolmanneksi piti saada rautatietä itärajan tuntumaan, jotta tykistö ja panssarivaunut voidaan helposti toimittaa sotatoimialueelle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nämä asiat laitettiin silloin kuntoon ja muutakin infrastruktuuriin kuuluvaa rakennettiin.

Suuria sotajoukkoja ei voida rahdata ilman ennakkosuunnittelua yhtään mihinkään, etenkään Lapin erämaihin, se on itsestään selvää. Vuonna 1937 sama kenraali Halder tuli Tallinnasta tapaamaan merivoimien komentajaa, eversti Valvea ja sovittiin merimiinojen asettamisesta välille Tallinna-Hankoniemi, jotta Neuvostoliitto ei pääsisi Itämerelle.

Tällaiset suunnitelmat tuskin pysyivät Neuvostoliiton tiedustelupalvelulta tietämättöminä.

Vielä kun muistetaan Karjalan kannaksen suuri sotaharjoitus kesällä 1939, jonka Herald Tribune -lehti kirjoitti olevan "Euroopassa suurimmat harjoitukset, koko Karjalan kannas oli yhtenä sotanäyttämönä". Tätäkin harjoitusta oli kenraali Halder seuraamassa. Kuva hänestä oli Suomen Kuvalehden sivulla ratsun selässä istuen kiikarit silmillään seuraamassa tykistön harjoitusta.

Kun kaiken tämän taustan tietää, ei ole ihme, jos Stalin näki uhkan kolmannen maan taholta käyttää Suomea hyökkäysalustana Neuvostoliittoa vastaan ja vaati alueluovutusneuvotteluja, jottei Suomen silloiselta rajalta voida ampua suoraan Leningradiin, jonne matkaa oli vain 42 kilometriä.

Kaiken tämän muistaen ajauduimme talvisotaan, kun alueluovutusneuvottelut eivät johtaneet mihinkään. Stalin halusi kuitenkin turvata Leningradin aluetta ja niin alkoi talvisota, josta muun muassa presidentti Paasikivi sanoi sen olevan pitkälti omien militaristien aiheuttama.

Tärkeä kysymys onkin nyt, onko Nato samanlainen uhka Venäjälle kuin Saksa oli Neuvostoliitolle 1930-luvulla. Jos näin nähdään, on selvää, että liittymällä Natoon kaivetaan helposti verta omasta nenästä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nyt on tarkasti harkittava, mikä on meille turvallisin tiekartta, jotta historia ei toistuisi karmeimmillaan. Edelleenkin ystävät läheltä ja viholliset mahdollisimman kaukaa on parasta viisautta, mitä nyt todella tarvitaan.

Rauhan terveisin vanhempi vänrikki

Jouko Laakso

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
CaCola
Puolustauminenko uhka viholliselle?
Nato on puolustusliitto, ei hyökkäysliitto. Miten oman puolustuksen vahvistaminen voi olla uhka, kun ei ole aikomustakaan hyökätä?
Jos ei puolustauduta, niin että se tulee mahdollisimman kalliiksi hyökkäystä suunnittelevalle, niin onko puolustautumattomuus mukamas edes teoreettinen vaihtoehto? Ei ole.
Naton vastustajien argumentit ovat järjen vastaisia ja palvelevat vain hyökkäyksen suunnittelijoita heikentämällä omaa puolustusta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alf
Vast: Puolustauminenko uhka viholliselle?
"Nato on puolustusliitto, ei hyökkäysliitto."

Niin aina. Tuo argumentti ei valitettavasti kestä lähempää tarkastelua. Tietääkseni yhdelläkään maailman valtiolla ei ole koskaan ollut "hyökkäysministeriötä", "hyökkäysvoimia" eikä "hyökkäysteollisuutta". Näinollen ei tunneta myöskään hyökkäysliittoa.
"Puolustus"-sana sensijaan sisältää aina oikeutuksen. Siksi myös hyökkäys vieraaseen valtioon pitää aina ja iankaikkisesti perustella nimenomaan puolustautumisella...milloin mitäkin vastaan. Näin toimien hyökkäys saadaan myytyä suurille kansanjoukoille.

Venäläisillekin on uskoteltu, että he vain "puolustautuvat2 natseja ja narkomaaneja vastaan...eikä siitä ole itseasiassa kauaakaan, kun USA sotavoimineen "puolustautui" Pahan akselia (The Axis of Evil) vastaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Puolustauminenko uhka viholliselle?
ALF ei ole näköjään sisäistänyt NATOn peruskirjaa. Eli sopimus ei astu voimaan kun jäsenvaltio lähtee käymään hyökkäyssotaa vaan kun jäsenvaltio joutuu hyökkäyssodan kohteeksi.

Eli koko ALFin viesti on täysin turhaa leukojen loksutusta koska sillä ei ole NATOn kanssa mitään tekemistä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Yksipuolinen kirjoitus
"Tärkeä kysymys onkin nyt, onko Nato samanlainen uhka Venäjälle kuin Saksa oli Neuvostoliitolle 1930-luvulla."
- Kirjoituksessa annetaan ymmärtää, että Nato olisi uhka Venäjälle, mutta siinä ei sanallakaan mainita Venäjän omia uhkailuja tai hyökkäystä Ukrainaan. Venäjän mielestähän kaikki sen demokraattiset rajanaapurit ovat sille potentiaalinen uhka ja kaikki Venäjän laajentumispyrkimyksiä vastustavat leimataan natseiksi. Kirjoittaja menee nyt mukaan tähän propagandaan rinnastamlla Naton 1930-luvun natsi-Saksaan, vaikka kyse on täysin eri asioista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
vexi
Saksaiset ottivat takkiinsa Lapissa
Kirjoittajan mukaan saksalaiset tiedustelivat perusteellisesti tulevan sotatoimialueensa Lapissa välirauhan aikana. Kuitenkin kun Inarin-Savukosken-Pelkosenniemen- Sallan alueilta sitten 1941 piti edetä Muurmannin radalle, osoittautui, että saksalaiset olivat täysin kouluttamttomia sodankäyntiin tuollaisessa maastossa, samoin kuin heidän varusteensa täysin sopimattomia. Motorisoidut joukot toimivat Keski-Euroopan tasamaastossa, mutteivat Lapin metsissä, soilla ja tuntureilla. Lumesta ja pakkasesta puhumattakaan..... Autoilla ei tee sellaisessa maastossa mitään. Muuleja ja niiden kannettavaksi sopivaa aseistusta saivat vasta 1942 alkaen. Jokin siis meni pahasti pieleen saksalaisten hyökkäysstrategian suunnittelussa. Venäläiset sen sijaan pystyivät syöttämään resuresseja joukoilleen Muurmannin radan länteen suuntautuvilta haaroilta, saksalaisten ollessa oman onnensna varassa metsässä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Paavo Manninen
Kesällä 1939
"... ei ole ihme, jos Stalin näki uhkan kolmannen maan taholta käyttää Suomea hyökkäysalustana Neuvostoliittoa vastaan..." Kesällä 1939?
Pikavauhtia Stalin, tehtyään sopimuksen natsi-Saksan kanssa, valitsi uuden kolmannen maan uhkan: Britannian. Britannia ei ollut N-liiton uhka ennen sotaa, vasta sitten kun se suunnitteli Suomen avustamista talvisodassa vuonna 40. Mielestäni Stalinille kelpasi mikä tahansa syy hyökätä naapurinsa kimppuun. (vrt.Putin ja 2022).
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.