Kaunis rakennettu ympäristö vaikuttaa terveyteen
Turun Sanomien mielipidepalstalla kysyttiin, ”Miksi nykytalot ovat rumia?” (26.4.). Kysymys on toistuva ja kokemus nykytalojen rumuudesta yleinen. Lyhyt vastaus on: koska ne on suunniteltu sellaisiksi.
Jatkokysymys onkin, miksi asiaa ei korjata.
Tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä (sukupuolesta, koulutuksesta, ammatista, puoluekannasta ym. taustatekijöistä riippumatta) pitää miellyttävänä ja kauniina perinteisillä arkkitehtuurikielillä toteutettuja rakennettuja ympäristöjä. Myös uusia, jos niitä olisi.
Uusilla tutkimusmenetelmillä on myös osoitettu, että rumiksi ja tylyiksi koetuissa rakennetuissa ympäristöissä ihmisen stressihormonitaso nousee. Kysymys on siis lopulta kansanterveydestä ja sitä kautta myös taloudesta.
Toistaiseksi meillä Suomessa on totuttu vuosikymmeniä siihen, että uusi rakentaminen kierrättää modernistisen arkkitehtuuriperinteen piirteitä. Tätä perustellaan väitteillä, kuten ”uuden pitää olla oman aikansa näköistä eikä saa kopioida vanhaa”. Kuitenkin kaikki uusi rakentaminen tälläkin hetkellä kopioi vanhaa, jopa teollisessa mittakaavassa.
”Oman aikamme näköinen” on sitä mitä päätämme sen olevan. Ei ole mitään automaattista pakkoa jatkaa tylyyden monistamista tällä verukkeella.
Useissa muissa maissa muutos on jo käynnissä: ihmisen näkökulmasta kauniiden rakennettujen ympäristöjen tunnistamisen pohjalta sellaisia halutaan mahdollistaa myös uudisrakentamisessa.
Esimerkiksi Ruotsissa useilla paikkakunnilla on toteutettu viime vuosina tontinluovutuskilpailuja, joiden ehdot perustuvat siihen, millaista arkkitehtuurikieltä kaupunkilaiset preferoivat. Kun olemassa on aito vaihtoehto kauniimmasta arkkitehtuurikielestä, suurin osa valitsee sen.
On aika luopua kahlitsevista hokemista, miksi kauniimpi rakennettu ympäristö ei olisi Suomessakin mahdollinen.
Marjo Uotila
perustaja, Arkkitehtuurikapina (Facebook, Twitter, Instagram)
hallituksen puheenjohtaja, INTBAU Finland ry (Facebook, Instagram)
Kaarina
