Lukijoilta

Tapaaminen Turussa 1812 -patsaan tilalle Mauno Koiviston muistopatsas?

JOUKO VÄHÄ-KOSKELA
Kirjoittajan mielestä venäläisen kuvanveistäjä Andrei Kovaltshukin tekemä veistos Tapaaminen Turussa 1812 voitaisiin korvata taiteilija Matti Vesasen Mauno Koivistosta tekemällä Hitaalla tiellä -muistopatsaalla.
Kirjoittajan mielestä venäläisen kuvanveistäjä Andrei Kovaltshukin tekemä veistos Tapaaminen Turussa 1812 voitaisiin korvata taiteilija Matti Vesasen Mauno Koivistosta tekemällä Hitaalla tiellä -muistopatsaalla.

Julkisuudessa muun muassa Turun Sanomissa ja Facebookissa on perustellusti ollut keskustelua Ruotsin kruununprinssi Karl Johanin ja Venäjän tsaarin Aleksanteri I:n vuoden 1812 tapaamisen ”kunniaksi” Turun ykköspaikalle pystytetyn patsaan merkityksestä ja oikeutuksesta.

Tuolloinen tapaaminen kruunasi Haminan rauhan 1809 jälkeisen suhmuroinnin seurauksena Suomen liittämisen Venäjään ja samalla Norjan liittämisen Ruotsiin 1814 personaalisunionilla, jossa oikeastaan vain ulkopolitiikka oli Ruotsilla. Norja itsenäistyi 1905. Kaiken hämmentäjä Napoleon kukistui lopullisesti 1815.

On aika hyödytöntä harrastaa tässä(kään) yhteydessä kontrafaktuaalista historiakirjoitusta eli entä jos? -pohdintaa. Se ei muuta historian tosiasioita. Sen sijaan meillä on nykyhetkessä mahdollisuus arvioida tuolloisen ratkaisun merkitystä ja vaikutusta Suomen kehitykseen nykyisenkaltaiseksi yhteiskunnaksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomen sodan seurauksena katkesi 1809 vuosisatainen yhteys emämaa Ruotsiin. Suomea vietiin henkisesti ja taloudellisestikin toiseen suuntaan.

Toki saimme tietyissä asioissa kohtuullisen aseman ja edistystä Venäjän osana, mutta emme henkistä kotiamme. Voimme todeta, että historian juoksussa menetimme yli sadaksi vuodeksi jo keskiajalta vallinneen suomalais-ruotsalaisen länsisuuntautuneen identiteetin. Venäjän henkinen varjo lepäsi Suomen yllä.

Aleksanteri I:nja kruununprinssi Karl Johanin patsas pystytettiin vuonna 2012 Aurajoen keskeisimmälle paikalle heidän Turun tapaamisensa johdosta 200 vuotta sitten. Tapaaminen on historiallinen tosiasia ja ilman muuta merkittävä tapahtuma Suomen historiassa.

Turkulaisten ”kummisetien” harkintakyky petti tuolloin pahasti.

Minkälaisena tämä tulee nähdä Suomen historiallisessa kehityksessä kohti itsenäistä nykyisenkaltaista valtiota? Katsommeko Suomen liittämisen Venäjän keisarikuntaan myönteisenä kehityskulkuna vai sotastrategisena tosiasiana, jota meidän tulee erityisesti muistella Turussa patsaalla, joka on Turun paraatipaikalla Läntisellä Rantakadulla?

Aktiivisella havainnoinnilla voi todeta, että esimerkiksi turistiaikana patsas on ylivoimaisesti suosituin turistien kuvauskohde. Turku haluaa profiloitua siis Suomen liittämisellä Venäjään 1800-luvun alussa? Tällaistako yleisilmettä haluamme viestiä myös maailmalle historiastamme? Kun tähän liitetään vielä patsaan taiteellinen tyyli, joka on kuin suoraan Pietarista.

Patsas tulisi siirtää pois nykyiseltä paikalta, ei poistaa, vaan sijoittaa esimerkiksi Venäjän federaation pääkonsulaatin yhteyteen. Tällainen siirto ei olisi mitenkään tavatonta. Esimerkiksi eduskunnan intendentti, dosentti Liisa Lindgren on todennut, että patsaita voidaan siirtää esimerkiksi patsasreservaattiin (HS 14.6.2020).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Päätös patsaan siirtämisestä kaupungin olisi hyvä tehdä nopealla aikataululla.

Yleisesti voidaan sanoa, että historiaa tulkitaan tai painotetaan voittajien näkökulmasta. Historian olemukseen kuuluu, että sitä kirjoitetaan uusiksi ja tapahtumia arvioidaan jatkuvasti kulloisenakin kirjoitushetkenä tiedetyn tiedon perusteella.

Patsaan siirtämisellä mahdollistettaisiin myös historiallisen käännöksen kuvaaminen, jos samoille paikoille kaupunki sijoittaisi presidentti Mauno Koiviston patsasmuistokilpailussa vuonna 2021 toiseksi sijoittuneen taiteilija Matti Vesasen työn Hitaalla tiellä. Se on mahdollista, jos kaupunki niin päättää.

Tämä kuvaisi oivallisesti presidentti Koiviston elämän kulkua Turussa satamasta yliopistoon. Presidentti Koiviston syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 100 vuotta.

Lasse Hallamurto

VTM (poliittinen historia)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (15)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ilkka Salo
1809 Suomi vapautui maakunnallisesta asemasta ja pääsi valtioiden joukkoon.
Jo 1808 ja sitä ennen Suomesta kaavailtiin itsenäistä valtiota, joka irtautuisi vuosisataisesta Ruotsin maakunnan asemasta. Kuitenkin Suomessa olevat sotajoukot osoittautuivat niin kevyiksi vastustamaan Ruotsin valtapyrkimyksiä itsenäistynyttä Suomea vastaan, jolloin oli parempi rauhan turvaamiseksi, että Suomi nostettiin valtioiden joukkoon autonomisena osana valtakuntaa, jonka puolustuksesta vastasi keisarin armeija mihin suomalaisten ei ollut pakkoa osallistua, toisin kuin ruotsalaiset olivat tapattaneet suomalaisia pitkin Eurooppaa samalla kun Suomen Karjalaan tunkeuduttin ja alettiin rakentamaan Pietaria. Lisäksi ruotsalaisjoukot olivat vieneet jatkuvilla sodilla Suomen maaperällä taloista siemenviljat ja hevoset eli tehneet enemmän tuhoa kuin ns. venäläinen vihollinen.

Tämä tapaaminen oli Suomen pääkaupungissa Turussa 1812, joka jo sinällään on arvokas osa historiaamme ja itsenäisyyskehitystämme.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Julle
Patsaiden vaihtoviikot
Hassu vimma vallannut kansalaiset patsaiden ja muistomerkkien vaihtoon. Pitää ymmärrä se, että kansa joka ei tunne tai kieltää historiansa on hukassa, sillä ei ole tulevaisuutta. Entisessä elämässä kun ajelin autolla silloiseen Leningradiin pysähdyin usein monumentille joka oli pystytetty Viipurin vapauttamisen muistoksi. Monen suomalaisen verenpaine toki hieman kohosi kun heille suomennettiin mitä monumentissa lukee. Olen sitä mieltä, että em monumentti puoltaa silti paikkaansa Toki Koivistolla pitää olla oma monumentti, luulen, että tuhannet yrittäjät jotka lama-Suomessa menettivät typerän talouspolitiikan takia kaiken haluavat jopa rahoittaa monumentin jonka nimi tulee olla ”Koiviston konklaavit”
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
yxxy
Mauno.....ei koko kansan mieleen
Mauno Koiviston patsas...? Siksikö että oli yksi Suomen tuhoisimman laman, 90-luvun laman pääarkkitehdeista vahvan markan politiikallaan. Kymmenet tuhannet ihmiset menettivät omaisuutensa, sadat (tuhannet?) tekivät itsemurhan ja Suomessa oli yli 600000 työtöntä joista monet eivät enää kyenneet pääsemään ns. jaloilleen. Nimi Mauno Koivisto on kyllä ehdottomasti poispyyhitty minunkin päivyristäni.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Mauno.....ei koko kansan mieleen
Ei Mauno Koivisto yksin ollut syypää 1990-luvun lamaan. Taustalla kansainvälinen valuttapolitiikka ja vahvan markan kätilöt Harri Holkeri (Kokoomus), Esko Aho (Kepu) ja Erkki Liikanen (SDP).
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
yxxy
Vast: Mauno.....ei koko kansan mieleen
90-luvun lama oli tuhoisa, siitä ei päästä mihinkään. Ne pääarkkitehdit johdattivat Suomen Pankkia ja metsissä tavattiin...ja syvällä.
Ei voi mitenkään unohtaa yrittäjänä noita kalman kalpeita vuosia eikä todella voi hyvillä mielin muistella kun joka puolella oli ihmisillä vaikeaa...ja valtio kusetti pankkien avustuksilla aivan surutta vieden ihmisiltä jopa elämänhalun. Ja myöhemmin näitä maamme korkeavirkaisia toimi Venäjänkin leivissä!!
Harri Holkeri "minä juon nyt kahvia!" mm. tuhosi rauhanneuvottelijana yli 600 talon ja ihmisten elämää noin välillisesti Kosovossa - Ura päättyi kyllä näihin tapahtumiin.
Esko Aho kävi korkeat "jatko-opinnot" Harvardissa ja Sperbankissa taisi hoitaa itsensä Putinin osinkoja. Tämä Erkki Liikanen, hänetkin on huomioitu hyvin virkavakanssein vaikka tätä pankkifiaskoa ohjelmoikin..valtion eduin, ei kansalaisten ja taisi tuolla Brysselissa hioa kynsiään oikein kunnon rahapotein, kuten katala Jyrki Katainenkin. Ja sitten on vielä Paavo Lipponen / Nord Stream kakkonen, että patsaat vain kaikille!!!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Kyseenalainen "paluumuutto"-projekti
"Tapaaminen Turussa 1812 -patsaan tilalle Mauno Koiviston muistopatsas?"
- Muistan Koiviston siitä, että hän avasi portit inkerinsuomalaisille "paluumuuttajille" ja muille löyhästi Suomeen liittyville etnisille ryhmille Venäjältä. Tämän seurauksena meillä on nyt Suomessa kymmeniä tuhansia Venäjän kaksoiskansalaisia, joista osa on Putinin kannattajia. Jos Koivistolle halutaan patsas, niin mahdollisimman pieni ja mahdollisimman syrjään. Ei missään tapauksessa tuohon joen rantaan. Leninin kokoinen rintakuva Venäjän konsulaatin viereen olisi sopiva muistomerkki.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Kyseenalainen "paluumuutto"-projekti
Oikeistolaiset muistavat historiasta mitä haluavat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää

Luitko jo nämä?