Nuorten hyvinvointia on lisättävä nyt

Helsingin Sanomat käsitteli 13.3. artikkelissaan nuorten kokemia menestymisen paineita ja koulu-uupumuksen lisääntymistä. Huhtikuussa julkaistun Miten sä voit & Hur mår du -kyselyn tulosten 3000 nuoren vastauksista käy ilmi koulunkäynnin ja siihen liittyvien suorituspaineiden stressaavuus. Nuorten mukaan koulunkäynti uuvuttaa heitä eniten. Huolta lisäävät epävarmuus tulevaisuudesta ja se, miten itse pärjää elämässä.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, mikä näkyy matalan kynnyksen chat-keskusteluissa ja asiakasjonoissa mielenterveyspalveluihin. Nuoret kertovatkin vaikeudesta saada omaan tilanteeseen välitöntä ja oikea-aikaista apua. Jonottaminen palveluihin pahentaa vointia, ei paranna.

Hyvinvointialueisiin siirryttäessä on nuorten tulevaisuuden kokoinen paikka tarttua hyvinvoinnin haasteisiin juuri nyt. Nuoriin on resursoitava riittävästi tarjoamalla jonojen sijaan ammattilaisten apua heti sitä tarvittaessa.

On huolehdittava, että kouluyhteisöt ovat jokaiselle nuorelle turvallinen ympäristö. Koulun merkitys oppimisen rinnalla on nuorten tulevaisuuden uskon ja luottamuksen vahvistaminen.

Nuorille suunnatut palvelut on vietävä sinne, missä nuoret ovat, kuten kouluihin, nuorisotiloihin, kauppakeskuksiin, verkkoyhteisöihin. Palveluiden on oltava sellaisia, että nuoret haluavat niitä käyttää. Nuorille tärkeää ammattilaisten kohtaamisessa on tuttuus, säännöllisyys ja työntekijän osoittama kiinnostus.

Hyvinvointialueiden päättäjien tehtävänä on vahvistaa nuorten asiakasosallisuutta. Nuoret on otettava mukaan suunnittelemaan hyvinvointialueen lapsille ja nuorille tarkoitettuja palveluita ja niiden asiakaslähtöisyyttä nuoren palvelun käyttäjän silmin katsottuna. Nuorilla on näkemystä siitä, miten heidän hyvinvointiaan voidaan edistää hyvinvointialueiden työssä.

Järjestöjen tarjoama monipuolinen osaaminen ja tuki nuorille on liitettävissä osaksi koulu- ja verkkoyhteisöjä. Hyvinvointialueiden päättäjiä kannustamme ennakkoluulottomasti ja rohkeasti yhteistyöhön järjestöjen kanssa.

Terhi Rapeli, päällikkö ja Piritta Kähkönen, koordinaattori, nuorisotoiminta, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto;

Päivi Hietanen ja Milja Harju, asiantuntijat, Ensi- ja turvakotien liitto;

Hanna Ristimäki, asiantuntija, Kasper- Kasvatus- ja perheneuvonta ry;

Pia Graniittiaho, lapsiperhetyön asiantuntija, Barnavårdsföreningen;

Nuoret erovaikuttajat, Kasper – kasvatus- ja perheneuvonta ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto;

Nuorten kehittäjäryhmä Tsempparit, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto