Lukijoilta

Venäjän intressejä on huomioitu liikaakin

Martti Strömmer kritisoi (TS 21.4.) länsimaita piittaamattomasta suhtautumisesta Venäjään ja väitti vuoden 2008 Naton Bukarestin kokouksen vaikuttaneen Ukrainan kohtaloon.

Ukraina oli jo 1997 aloittanut yhteistyön Naton kanssa ja 2002 ilmoittanut halukkuudesta liittyä, mutta vasta Viktor Jushtshenkon tullessa valtaan se aktivoitui pyrkimyksissään. Venäjä ei siihen mennessä esittänyt voimakkaita vastalauseita. Monet odottivat Ukrainaa jäsenyysohjelmaan jo 2006, mutta suunnitelmat kariutuivat pääministeri Viktor Janukovitshin vuoksi. Jushtshenko ja Julija Tymoshenko yrittivät edistää asiaa 2008, jolloin Venäjä ilmaisi kaasuhanoihin saakka ulottuvan vastalauseen.

Aiemmin Ukrainasuhteista hiljaa ollut Yhdysvaltain presidentti George W. Bush tuki julkisesti Ukrainan tavoitetta, muttei lobannut asiaa ennen Bukarestin huippukokousta. Ukrainaa ei hyväksytty, koska eurooppalaiset jäsenvaltiot eivät olleet kuulleet Yhdysvaltoja. Yhdysvallat yritti sen jälkeen kasvojenpesua ja kokouksessa hyväksyttiin julistus, jossa Ukrainan ja Georgian toiveet huomioidaan tervetulleeksi ja että maista tulee Naton jäseniä joskus tulevaisuudessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Monissa kansainvälisissä kokouksissa tehdään jonkinlainen periaatteellinen julistus. Niillä pyritään huomiota herättäviin linjanvetoihin ilman legitiimiä pohjaa.

Venäjän narratiivin mukaan Nato on mennyt liian pitkälle jäsenmaiden hyväksymisessä, mutta asia on päinvastoin. Suurimmat konfliktit ovat syntyneet alueilla, joissa on jätetty asia kesken. Suomen tulee hoitaa oma jäsenyysprosessi viivytyksettä.

Bukarestin kokouksessa Vladimir Putin piti puheen, jossa totesi, ettei Venäjällä ole veto-oikeutta muiden maiden päätöksiin ja että he eivät teeskentele, että näin olisi. Hän muistutti Venäjällä olevan intressejä Ukrainassa.

Jos historiaa tarkastelee, on näitä intressejä huomioitu aika lailla – Ukrainan Nato-pyrkimykset ovat olleet syväjäässä tuosta lähtien. Jälkikäteen on nähtävä, että Putin käytti häikäilemättä Natoa sotatoimiensa oikeutuksena Ukrainaan ja Georgiaan. Etelä-Ossetiaankin Venäjä marssi "humanitaarisen operaation" verukkeella.

Venäjä tietää, ettei mikään muodosta sille sellaista uhkaa, jossa se joutuisi luopumaan kiinnityksistä alueisiinsa. Viime kädessä ydinaseet pitävät huolen tasapainon säilymisestä.

Sen suurin ja pitkäaikainen huoli liittyy varsinaiseen demokratiakehitykseen, joka uhkaa kulttuurisia arvoja ja historiallisia tavoitteita. Venäjän kaltaiset autoritääriset valtiot eivät kestä lännen yhteiskuntamallia ja muutosta, joka johtaisi yhteiskuntaa uudistaviin reformeihin. Venäjällä on suuri intressi voimallakin estää sellaista kehitystä lähialueillaan, joka voisi pahimmassa tapauksissa levitä jopa maan sisälle.

Nato on vain yksi osa turvallisuuspoliittista maailmankuvaa, mutta yhtä lailla Euroopan unioni ja länsimaistuminen yleensä luovat riskin Venäjän pitkäaikaisille tavoitteille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaiken takana on historiallinen ja kulttuurinen käsitys Suur-Venäjästä ja slaavilaisesta yhtenäisyydestä. Nato ei ole uhka vaan este Putinin ja muiden silovikkien neo-imperialistisille visioille ja siksi Suomen on viisasta hakeutua liittouman turvallisuustakuiden alaisuuteen.

Vilhelm Junnila

kansanedustaja (ps), Etyjin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Naulan kantaan
"Nato ei ole uhka vaan este Putinin ja muiden silovikkien neo-imperialistisille visioille"
- Tässä on pähkinänkuoressa koko tarinan oleellisin ydin. Ja tämän ympärille Venäjä on koonnut harhaisen propagandarakennelman, jonka mukaan aggressiivinen Nato ja USA haluavat laajentua itään ja lopulta tuhota Venäjän. Uhka tulee kuitenkin Venäjän sisältä. Näin on aina ollut diktatuureissa. Siksi Venäjä haluaa suojapuskurin ympärilleen, jotta länsimaiset vaikutteet eivät turmelisi uutispimennossa elävien aivopestyjen venäläisten mieliä ja herättäisi kapinamielialaa. Tieto ja totuus ovat myrkkyä Putinille. Nykyään niitä on kuitenkin vaikeampi nujertaa kuin Neuvostoliiton aikana.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?