Lukijoilta

Kaikkien lasten koskemattomuutta suojeltava

Kaikilla lapsilla on perustuslaissa turvattu oikeus koskemattomuuteen. Hallitusohjelmassa on sitouduttu intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen sekä pienten lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta luopumiseen. Tehokkaisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty.

Intersukupuolisuus tarkoittaa kehon sukupuolipiirteiden variaatiota eli sitä, että lapsen sukuelimet, hormonit tai kromosomit eivät vastaa tyypillistä määritelmää tytön tai pojan kehosta. Arvio intersukupuolisten ihmisten määrästä (0,5–1,7 prosenttia väestöstä) vaihtelee. Suomessa syntyy vuosittain 250–850 ihmistä, joilla on sukupuolipiirteiden variaatio. Osa tarvitsee terveyssyistä lääketieteellisiä toimenpiteitä ja osa joutuu normalisoinnin kohteiksi.

Myös intersukupuolisilla lapsilla on oikeus koskemattomuuteen. Silti heidän sukupuolipiirteidensä variaatioita pyritään Suomessa yhä normalisoimaan muun muassa sukuelimiä muokkaavalla kirurgialla, hormonihoidoilla ja emättimen venytyksellä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sosiaaliset syyt, joihin intersukupuolisten lasten osalta usein vedotaan, eivät ole lääketieteellisesti perusteltuja. Lapsen koskemattomuuteen kajoavien toimenpiteiden perusteissa on Suomen sisällä myös maantieteellistä vaihtelua, ja eri sairaanhoitopiirien alueilla intersukupuolisia lapsia kohdellaan eri tavoin.

Intersukupuoliset lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa vahvistettu syrjimättömyys edellyttää Suomelta aktiivista pyrkimystä tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat lapset, joiden oikeuksien toteuttaminen vaatii erityistoimenpiteitä.

Mikäli muilla keinoin ei onnistuta turvaamaan intersukupuolisten lasten koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on selvää, että heidän asemansa tulee turvata lainsäädännöllisin keinoin. Tällä hetkellä intersukupuolisten lasten oikeutta koskemattomuuteen ei toteuteta terveydenhuollossa systemaattisesti. Tämä on vahva signaali sääntelyn selkiyttämisen tarpeesta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea pitää intersukupuolisille lapsille tehtäviä, lapsen koskemattomuuteen kajoavia toimenpiteitä yleissopimuksen vastaisina haitallisina käytäntöinä, joiden poistamiseen Suomi on sitoutunut tehokkaasti puuttumaan. Komitea on kehottanut esimerkiksi Australiaa säätämään lain, jolla nimenomaisesti turvataan intersukupuolisen lapsen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus.

Yleisesti komitea on kiinnittänyt huomiota intersukupuolisten lasten asemaan lähes jokaiselle sopimusvaltiolle antamissaan loppupäätelmissä. On siis erittäin todennäköistä, että komitea tulee kiinnittämään tähän kysymykseen huomiota myös Suomen osalta, mikäli asiantilaa ei pikaisesti muuteta.

Suomen tulee turvata intersukupuolisten lasten oikeus koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen selkeällä lainsäädännöllä. Ohjaukselliset keinot eivät yksin ole riittäviä turvaamaan intersukupuolisten lasten oikeuksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaisli Syrjänen

puheenjohtaja, Intersukupuolisten ihmisoikeudet – ISIO ry

Sonja Vahtera

lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto

Jonna Lindqvist

erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.