Lukijoilta

Metsäenergia on huoltovarmuuden helmi

MIKAEL RYDENFELT
Ilman energiametsätaloutta meillä ei ole taattua energian huoltovarmuutta. Tämä ymmärrettiin metsäntutkimuksessa jo 40 vuotta sitten, sanoo kirjoittaja.
Ilman energiametsätaloutta meillä ei ole taattua energian huoltovarmuutta. Tämä ymmärrettiin metsäntutkimuksessa jo 40 vuotta sitten, sanoo kirjoittaja.

Huoltovarmuus oli edellisen kerran taloutemme ytimessä 1970-luvulla, Lähi-idän öljykriisien seurauksena. Saimme enimmillään kaikesta energiastamme 61 prosenttia öljystä, ulkomailta tuodusta. Se huoletti.

Huoltovarmuuden puolesta alkoi puhua Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari. Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen asetti 1978 aiheeseen työryhmän nimeltä energiametsätoimikunta. Huikarin vetämän toimikunnan tuli selvittää, miten korvata ulkomaista öljyä uudentyyppisellä metsäenergialla erityisesti lämmön ja sähkön tuotannossa.

Toimikunta jakoi metsäenergian kolmeen osioon. Ensiksi, pienikokoisen ensiharvennuspuun sekä hakkuutähteen korjuu energiaksi tulisi kehittää talousmetsien metsänhoidolliseksi toimeksi. Metsähakkeen vuosituotannon mahdollisuudeksi laskettiin jo silloin 20 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toiseksi, hieskoivun viljelyä ja kasvatusta energiapuuksi tulisi kehittää metsäojitetuilla alueilla. Lämpöhakkeen tuottajana hieskoivulle sopii keskipitkä kiertoaika, 20–30 vuotta. Sopivaa aluetta laskettiin olevan maassamme yhteensä 750 000 hehtaaria.

Kolmanneksi, lyhyen kierron pajun (3–5 vuoden korjuuvälein) energiaviljelyä esitettiin kehitettäväksi joutomaan pelloille ja turvesuonpohjille. Energiahakkeen tuotanto nähtiin luontevaksi, kestäväksi jatkumoksi jo silloin tilapäiseksi lasketulle energiaturpeen tuotannolle.

Pienpuu on välittömästi korjattavissa energiahakkeeksi voimaloihin.

Energiametsätoimikunta jätti mietintönsä 1981. Mietinnön käytännön ehdotukset toteutuivat kuitenkin vain osittain. Öljyn maailmanhinta laski Lähi-idän sotien jälkeen. Energiamme huoltovarmuus ei ollut enää päivittäinen uutisaihe.

Tänään se taas on, Ukrainan kriisin seurauksena.

Meillä on taimikonhoidon ja ensiharvennuksen rästejä luokkaa miljoona hehtaaria. Nyt ne alueet ovat huoltovarmuutemme energiavarastoja. Pienpuu on välittömästi korjattavissa energiahakkeeksi voimaloihin. Toki hakeharvesterien kehittämistä tarvitaan edelleen.

Luontaisesti syntyneitä hieskoivikoita on suoperäisillä maillamme käytettävissä välittömästi. Yhteensä koivua (hies- ja rauduskoivu) on puustostamme 17 prosenttia. Jos siitä korjattaisiin kestävästi yksi prosentti energiapuuksi, sitä saataisiin noin 4 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Pajun energiaviljelyä on kehitetty 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2021 viljelmiä oli kuitenkin vain 50 hehtaaria. Huoltovarmuuden laskelmia energiapajulle on tehty kokonaispinta-alalle 300 000 hehtaaria. Se vastaa Suomen ympäristöhoidon peltojen, turvesuon jättömaiden, joutomaan peltojen ja osin nykyään raivioiksi laskettavien peltomaiden kokonaisalaa.

Ilman energiametsätaloutta meillä ei ole taattua energian huoltovarmuutta. Tämä ymmärrettiin metsäntutkimuksessa jo 40 vuotta sitten.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Energiametsätoimikunnan varhaiset suositukset huoltovarmuutemme helmestä olisi syytä ottaa uuteen harkintaan.

Veli Pohjonen

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa

Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa

Energiametsätoimikunnan sihteeri

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ari Hyvönen
Niinpä
Meillä on maailman paras metsäosaaminen ja maailman parhaat metsät. Hakkuita on mahdollista reilusti lisätä ja se puolestaan nopeuttaa metsien uudistumista. Kun luonnossa metsien uudistuminen perustuu 200-500 vuoden välein tapahtuviin metsäpaloihin päästään hyvällä metsänhoidolla ja hakkuilla alle 100 vuoden kiertoon. Meillä on myös energiakäyttöön sopivia ryteikköjä mitkä on hakkuiden myötä otettavissa käyttöön. Ja kun puhutaan huoltovarmuudesta niin lähes loputtomat suomme mahdollistavat puista saatavan energian täydentämiseen helposti. Turpeen nostoa voidaan 3-4 kertaistaa ja vielä turve määrä pysyy vuosittaisen uudistumisen myötä ennallaan tai se hieman kasvaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Niinpä
Turpeen uusiutumisaikaa on 5000 vuotta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ajattelija
Vast: Niinpä
Turve uusiutuu kyllä kun viimeinenkin muru on nostettu suosta kestää muutama tuhat vuotta kun siinä on samanlainen suo takaisin. Mutta jos lakattaisiin järvien ruoppaus yms. niin niistähän koko ajan kehittyisi uusi soita eikö? Vai mistä järviruoko viimeisiin kerroksiin turvesuota on tullut? Eli turvetta voitaisiin käyttä vuotuisen kasvun verran ja sen jälkeen kun turve on nostettu siihen tulee metsä taikka lintukosteikko kuten esim. Sammalistonsuo Riihimäellä eli kun järvet ei saa enää ruovittua niin näistä vanhoista turvesoista on tullut monelle linnulle tärkeä pesimisympäristö. Taikka sitten ennalistettaisiin niin kuin Kanadassa. Ennalistetaan niitä järviäkin taikka meren rantoja kun kaislaa kerätään. Vai olisiko se turpeen nosto ennallistamista 3000 vuotta sitten olleeseen tilanteeseen? Ketä siis määrittelee millainen luonnon pitää olla? Onko se nyt se oikea tilanne? Oliko se 1960 luvulla vai 1000 eKr

"Meillä on taimikonhoidon ja ensiharvennuksen rästejä luokkaa miljoona hehtaaria. Nyt ne alueet ovat huoltovarmuutemme energiavarastoja." Tuo pitää paikkaansa mutta miten ne saadaan liikkeelle? Mitäs sitten kun ne on hakattu? Paju ihan hyvä joutomaan kasvi mutta eipä siitä ihan kauhean paljon taida lämpöä lähteä. Minun mielestäni puusta kannattaa tehdä korkeamman jalostus asteen tuotetta kuin polttaa kattiloissa. Sellua ensiharvennuksista ja taimikonhoidossa kuuluu risut jättää lahoamaan/lannoittamaan jäljelle jääviä puita.

Älkäämme siis yllättykö jos ensi talvena palaa turve ja vielä nähdään sekin päivä kun tuodaan eucalyptus haketta vanhalta sademetsän pohjalta suomeen poltettavaksi. Voidaan taas olla tyytyväisiä kun eurooppa pelastuu ja tuhotaan sademetsät. Kasvatetaan vielä täysin vieras puulajeja plantaaseilla suomessa sentään on kotimaisia puulajeja.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ilkka Reinne
Huoltovarmuus kriisitilanteessa
Kun säilytetään ja annetaan metsien kasvaa laadukkaammaksi puuksi, polttamatta kaikkea hakkeena kaupunkien lämmittämisessä ja sähköntuotannossa, kasvatamme samalla resursseja laadukkaalle puun jalostukselle teollisuudessa sekä lisääntyvän parempilaatuisen puumassan myötä meillä säilyy hyvää ja laadukasta materiaalia myös hetkellisesti laajempaan energiantuotantoon ja rakentamiseen mahdollisessa kriisitilanteessa..
Jos samalla saamme estettyä metsien pirstaloitumista pystymme pitämään myös eläimistön monipuolisena jolloin turvaamme kestävän metsästyksen mahdollisuudet sekä lisäturvaa kriisiaikojen huoltovarmuuteen unohtamatta myöskään väestölle säilyviä luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia sekä terveemmän elinympäristön yhteiskunnallisia etuja..
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Huoltovarmuus kriisitilanteessa
Veli Pohjosen kirjoitus on hyvin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Mutta noita samoja näkökohtia tuli minullekin mieleen: hakkuiden tulisi olla luontoa kunnioittavia. Emme halua tai tarvitse laajoja yksilajisia puupeltoja, vaan luonnollista, kauniisti vanhenevaa metsää. Pajun kasvattaminen joutomailla on tosin ihan järkevä ajatus, kun ja jos se ei tuhoa arvokasta metsää. Pitää varmaan myös paikkansa, että meillä on isot potentiaalit jo ihan taimikonhoidon ja ensiharvennusten kautta.

On mukava ajatella, että voisimme päästä irti sekä fossiilisista energiamuodoista että Venäjän-kaupasta. Toivotaan, että Pohjosen ajatukset ottavat tulta myös päättäjien joukossa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?