Lukijoilta

Ihmisen ja yhteiskunnan kykyä hyvään on vahvistettava

MIKAEL RYDENFELT
Käynnissä olevat Ukrainan sodan julmuudet ovat äärimmäinen seuraus siitä, miten ihmiselle ja yhteiskunnalle käy, kun se ei arvosta, hyödynnä ja vahvista hienointa ominaisuuttaan: kykyään asettua toisen nahkoihin ja näkökulmaan, sanoo kirjoittaja.
Käynnissä olevat Ukrainan sodan julmuudet ovat äärimmäinen seuraus siitä, miten ihmiselle ja yhteiskunnalle käy, kun se ei arvosta, hyödynnä ja vahvista hienointa ominaisuuttaan: kykyään asettua toisen nahkoihin ja näkökulmaan, sanoo kirjoittaja.

Kaikkialta tulvii näyttöä ja uutisia ihmisen kyvykkyydestä pahaan. Samaan aikaan viihdeteollisuuskin tursuaa väkivaltaa, tuhoavuutta ja ihmisen pimeää puolta, sillä sellainen koukuttaa, kerää katselijoita ja tuottaa rahaa. Pahuuden ylikorostumiselle altistuvat myös lapset. Heille syntyvä ihmiskäsitys uhkaa muodostua kovin yksipuolisesti mustaksi.

Ihmisen luontainen kyky hyvään nousee keskiöön usein vasta, kun jotain silmitöntä pahaa on jo tapahtunut, sodan julmuudet tai koulusurmat järkyttäneet. Silloin nousee voimalla esiin ihmisen kyky samaistua kärsimykseen, halu auttaa, koota avustuksia, toimia yhdessä. Somen siivittämänä.

Ihmisellä olisi kuitenkin aivan ainutlaatuinen mahdollisuus tuottaa hyvää myös ennaltaehkäisevästi. Kyky pohtia, mitä itse ja toinen kokee, kun hän toimii tietyllä tavalla. Kyky samaistua. Kyky ajatella omaa ajatteluaan, etsiä toisen osapuolen näkökulmaa, vaihtoehtoisia selityksiä hänen toimintansa ymmärtämiseksi. Kyky miettiä omaa osuuttaan muiden olentojen kärsimyksessä ja muuttaa toimintaansa sen mukaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sellainen edellyttää erittäin monimutkaisia aivotoimintoja. Mikään kone tai tekoäly ei tule koskaan pystymään samaan. Muidenkin eliölajien on todettu kykenevän empatiaan, mutta ainoastaan ihmisellä on voitu osoittaa tällainen korkea-asteinen, metakognitiivinen pohdinnan kyky. Eri asia on, viitsiikö ja tajuaako ihminen käyttää tätä lahjaansa.

Jos ihminen käyttäisi sitä nykyistä paremmin, maailma olisi huomattavasti miellyttävämpi paikka. Lasten näkökulma huomioitaisiin tarkemmin. Kiusaaminen vähenisi. Suurvaltojen kyky neuvotella konfliktitilanteissa paranisi. Tietyt konfliktit saatettaisiin kokonaan välttää. Pelko ydinasenappulan harkitsemattomasta painamisesta vähenisi. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen olisi itsestään selvästi arvokasta. Maapallo saattaisi pelastua.

Kyky on käytössä kuitenkin valitettavan vaillinaisesti, myöhään, tai valikoidusti. Joidenkin kanssaihmisten, eläinten, tiettyjen aiheiden, poliittisten näkökantojen ja valtiollisten systeemien kohdalla kyvyn käyttöönotto on erityisen heikkoa, ja vaatisi tietoista ponnistelua.

Ottakaamme alkuun esimerkkinä eläimet. Eläinten on voitu osoittaa jo ajat sitten kokevan aivan samoja perustunteita kuin ihminenkin kokee: iloa, surua, pelkoa, kiukkua, vihaa. Eläimillä tunteisiin ei liity samanlaista järkeilyä ja säätelyä kuten ihmisellä, ja siksi eläinten tunteita erehdytään pitämään heikompina kuin ihmisen. Se vähentää, edelleen virheellisesti, pyrkimystä asettua niiden perspektiiviin.

Kirjailija Helen McDonald on todennut: ”Oman ihmisyytensä tiedostaa selvemmin, jos on kokenut edes kuvitelmissaan, millaista on olla olematta ihminen.”

Tutkimustietoa eläinten kokemusmaailmasta on, mutta suurin ongelma on asenne: viitsiikö ihminen yrittää asettua pohtimaan eläimen perspektiiviä. Helpommalla pääsemme, kun tulkitsemme tilanteita aina vaan vanhoin, kaavamaisin perustein, ja omiin tarkoitusperiin sopivalla tavalla. Tällöin pystymme paremmalla omallatunnolla pakottamaan eläimiä kyseenalaisiin toimenpiteisiin, olosuhteisiin ja urheilusuorituksiin, kurittamaan, kuljettamaan ala-arvoisin järjestelyin ja jättämään kipua lääkitsemättä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sama viitsimättömyys on koskenut myös suhtautumista ihmiseen. Ei niin kovin monta vuosikymmentä sitten uskoteltiin esimerkiksi, että pienet vauvat eivät koe kipua. Näin väitettiin siksi, että asiaa ei oltu lainkaan tutkittu, tai sitä ei oltu osattu tutkia, ja niinpä vastasyntyneille jätettiin antamatta sairaalan toimenpiteiden yhteydessä kipulääkitystä. Se oli hoitavalle taholle myös helpompaa, halvempaa ja kätevämpää.

Pienen lapsen kokemukseen asettuminen on haastavaa, koska lapsi itse ei voi kertoa siitä vielä sanoin. Vanhemman kiinnostus pohtia lapsensa ikiomaa erillistä kokemusta vaikuttaa kuitenkin alusta asti siihen, miten hän toimii lapsen kanssa. Sitä kautta se vaikuttaa lapsen omaan kykyyn huomioida toisten ihmisten ja eläinten näkökulmaa. Jos maailmasta halutaan tehdä empaattisempi paikka, tällaisen kyvyn vahvistuminen seuraavassa sukupolvessa on portti siihen.

Vanhusten kohdallakin kehittämistä riittää. Kuinka paljon helpompaa meille onkaan siirtää toimintoja roboteille, ja sallia hoidossa tehtävän (tai jätettävän tekemättä) asiat tietyllä tavalla, kun emme pohdi tai tutki, mitä se merkitsee yksittäisen vanhuksen kokemuksen tasolla. Toisen olennon kokemuksen mietintä lisää nimittäin auttamatta aina myös omaa epämukavuutta.

Käynnissä olevat Ukrainan sodan julmuudet eivät ole omasta ihmisyydestämme irrallinen naapurin monsteri-ilmiö. Ne ovat äärimmäinen seuraus siitä, miten ihmiselle ja yhteiskunnalle käy, kun se ei arvosta, hyödynnä ja vahvista hienointa ominaisuuttaan: kykyään asettua toisen nahkoihin ja näkökulmaan. Puolin ja toisin, ajoissa ja ennaltaehkäisevästi.

Kestävä tulevaisuuden toivomme on kaiken sellaisen työn tukemisessa, joka vahvistaa tätä ihmisyyden parasta ominaisuutta. Seuraavassa sukupolvessa, yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, yli valtiorajojen ja lajirajojen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ei kiihtyvässä asevarustelussa.

Marjukka Pajulo

LT, lastenpsykiatri, varhaislapsuuden psykiatrian dosentti, Turun yliopisto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Onko ihmisellä luontaista kykyä hyvään?
Epäillä sopii.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.