Elämme useiden päällekkäisten kriisien aikaa. Koronaviruspandemia ei ole ehtinyt vielä väistyä, kun sota Euroopassa varjostaa nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Samalla ympäristökriisit etenevät.
Ukrainan sota ja ilmastokriisi kytkeytyvät toisiinsa. Niiden yhteinen nimittäjä on yhteiskuntamme riippuvuus fossiilisista polttoaineista.
Ostamalla venäläistä energiaa rahoitamme samalla hyökkäystä Ukrainaan. On selvää, että energiariippuvuus Venäjästä on katkaistava nopeasti. Samalla on varmistettava, että rakennamme kestävää energiajärjestelmää ja suomalaiset voivat luottaa siihen, että kotimme lämpenevät seuraavanakin talvena.
Venäläisen energian korvaajaksi on ehdotettu turpeen polton ja metsähakkeen korjuun lisäämistä. Se ei ole kuitenkaan vaihtoehto, sillä niiden käyttö kiihdyttää ilmaston kuumenemista ja luontokatoa. Emme voi vastata yhteen kriisiin kiihdyttämällä toista.
Teoreettisestikin turpeella ja kotimaisella hakkeella voitaisiin korvata vain tuontihaketta, ei maakaasua, öljyä, sähköä ja uraania.
Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti korostaa niitä riskejä, joita kuumenemisen etenemiseen liittyy. Sen yksi pääviesti on tarve suojella ja ennallistaa luontoa, jotta sopeutuminen kuumenevaan maailmaan on ylipäänsä mahdollista.
Nyt on korkea aika varmistaa, että energiapolitiikalla ei tuhota luontoa. IPCC korostaa bioenergian riskejä luonnon monimuotoisuudelle. Suomen ilmastopaneelin ja Euroopan ympäristöakatemioiden mukaan metsäbiomassan energiakäyttö ei ole hiilineutraalia, vaan voi kiihdyttää kuumenemista.
Suomen huoltovarmuus ei voi perustua kivihiiltäkin saastuttavampaan turpeeseen, vaan sen on rakennuttava monipuolisesti uusiutuvista energialähteistä.
Ilmastokriisi on kasvava turvallisuusuhka. Nyt tehtävillä päätöksillä tulee parantaa tulevaisuuden turvallisuusnäkymiä mahdollisimman tehokkaasti. On varmistettava, että luonto ja ilmasto eivät kärsi meneillään olevan kriisin seurauksia.
Kaikista olennaisinta on maksimoida fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvaaminen vauhdittamalla vihreää siirtymää: sähköistämällä, polttoon perustumattomilla uusiutuvilla ja energian säästöllä.
Suomen huoltovarmuus ei voi perustua kivihiiltäkin saastuttavampaan turpeeseen, vaan sen on rakennuttava monipuolisesti uusiutuvista energialähteistä. Jokainen uusi turvesuo kiihdyttää luontokatoa. Jokainen poltettu kuutio turvetta kiihdyttää ilmaston kuumenemista.
Turpeen poltolle tarvitaan päättymispäivämäärä. Investointituilla kunnille voitaisiin vauhdittaa irtautumista turpeesta ja investointeja polttoon perustumattomiin uusiutuviin.
Metsäenergia on osa energiajärjestelmäämme myös tulevaisuudessa. Nyt on korkea aika varmistaa, että hyödynnämme energiaksi ensisijaisesti teollisuuden sivutuotteita, kuten purua ja kuorta.
Suoraan metsästä korjattavan metsäbiomassan energiakäyttöön liittyy riskejä. Ilman poliittista ohjausta epävarmuudet metsäenergian käytön kestävyydestä jatkuvat.
Pääministeri Sanna Marinin tulee luopua metsähakkeen verohelpotuksesta. Näin varmistettaisiin, ettei ainespuuta ajaudu polttoon, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. EU-tasolla tarvitaan riittävän vahvat ohjauskeinot ehkäisemään ilmasto- ja luontohaittoja.
IPCC muistuttaa, että aikaikkuna toiminnalle on hyvin pieni. Tutkijat painottavat, että ilmastokriisiä ja luontokatoa on torjuttava yhdessä. Investoidaan nyt turvallisempaan tulevaisuuteen.
Hanna Aho
suojeluasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliitto
Liisa Toopakka
suojeluasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliitto
