Nykyisellä menolla Turun lentoaseman tulevaisuus Finavian lentoasemaverkostossa on uhattuna. Tulevan kesän ja syksyn istuinpaikkatarjonnan perusteella matkustajamäärät putoavat alle 200 000:n.
Finnair ei jatkossa lennä Turusta Helsinkiin kuin yhden edestakaisen lennon aiemman viiden sijasta. AirBaltic keskeytti lennot Riikaan toistaiseksi ja jatkossa sinne lennetään ainoastaan neljästi viikossa aiemman 11 sijasta.
Tukholman ja Maarianhaminan lennot loppuivat muun muassa matkustajien vähyyteen. AirLeap hakeutui 24.1.2022 yrityssaneeraukseen. SAS ei tiedä, lentääkö Turusta vai ei.
Tässä vaiheessa jäljelle jää ainoastaan WizzAir, joka lentää tällä hetkellä vain neljästi viikossa Gdanskiin. Tosin yhtiö on ilmoittanut Skopjen lentojen jatkuvan maaliskuussa, Mustallemerelle lennot alkavat kesäkuussa ja Roomaan pääsee syyskuusta lähtien.
Miten tähän on jouduttu? Syynä ei ole pelkästään pandemia, säilyttihän Turun lentoasema pandemia-aikana Suomen toiseksi suurimman kansainvälisen lentoaseman statuksen, joka sillä on ollut jo viimeiset seitsemän vuotta.
Tampereen matkustajamäärät ovat puolestaan laskeneet jo useita vuosia ja esimerkiksi Turun kansainvälisten matkustajien määrä oli 2019 suurempi kuin Tampereen kokonaismatkustajamäärä.
WizzAir lennätti Turusta samana vuonna lähes 300 000 matkustajaa ja matkustajia Turkuun tuli aina Pieksämäki–Seinäjoki eteläpuolelta asti.
AirBalticin matkustaja- ja viikoittaisten lentojen määrät ovat olleet koko ajan suuremmat kuin Tampereella. AirBalticin osalta Tampereen ja sen ympäristökuntien aktiivisuus ja sitoutuneisuus lentoasemansa kehittämiseen vei kuitenkin voiton Turusta, kun kyseinen lentoyhtiö teki historiallisen päätöksen perustaa Tampere-Pirkkalaan AirBalticin ensimmäisen Baltian maiden ulkopuolisen kotikentän tulevana keväänä. Jatkossa Tampereelta lennetään kahdeksaan kohteeseen Euroopassa.
Finnairin ilmoittaessa lopettavansa lennot Turusta Helsinkiin ei kukaan näyttänyt maakunnassamme reagoivan.
Finnairin tehdessä saman Pirkanmaalla lähes kaikki alueen kansanedustajat allekirjoittivat vetoomuksen lentoyhteyden säilyttämiseksi, valtakunnallinen Aamulehti reagoi myös sivuillaan voimakkaasti lentoyhteyksien puolesta, sadat yritykset painottivat Tampere-Pirkkalan lentoyhteyksien tärkeyttä Tampereen kauppakamarin kyselyssä ja jopa Tampereen pormestari otti yhteyttä kaupunkimme pormestariin yhteistyön toivossa.
Turun lentoaseman osalta maakuntaliittomme ei ole nähnyt mitään kehitettävää. Lausunnossa valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032 ei liitolla ollut ainuttakaan esitystä maakunnan ainoan lentoaseman kehittämiseksi.
Eikä Varsinais-Suomen liitto myöskään puuttunut niihin virheisiin, joita lausunnossa ja tausta-aineistossa oli liittyen Turun lentoaseman matkustajamäärien kehitykseen ja tulevaisuuteen.
Turun lentoasemaa ei myöskään mainita laisinkaan yllä mainitussa lausunnossa. Tausta-aineistossa kyllä todetaan, että lentoasema kuuluu kenttiin, joiden matkustajamäärät säilyvät jatkossa nykytasolla.
Huomioitavaa on, että maakuntaliittomme oli ainoa, joka ei puolustanut maakuntansa lentoasemaa. On toki vaikeaa puolustaa etujaan, kun näissä 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelmaa työstäneissä työryhmissä ei ollut ainuttakaan varsinaissuomalaista edustajaa. Maakuntamme oli ainoa, jolla ei ollut edustajia näissä työryhmissä.
Turulta myös puuttuu Tampereen kaltainen organisaatio ja taloudelliset edellytykset, millä kehittää alueen lentoasemaa ja luoda toimivat neuvotteluyhteydet lentoyhtiöihin. Tampere ja seitsemän ympäröivää kuntaa käyttävät satojatuhansia euroja lentoasemansa kehittämiseen, mainostamiseen ja muun muassa luomalla toimivia matkaketjuja lentoasemalle.
Jatkossa siis Turusta aamulla Tampereelle lähtevästä junasta on hyvät linja-autoyhteydet Tampereen rautatieasemalta lentoasemalle ja edelleen esimerkiksi Frankfurtiin. Tätä vastaavaa yhteyttä ei Turussa ole koskaan ollut.
Jukka Parviainen
