Uudistuksen hintalappu veronmaksajille nousee suureksi, jos sote-kustannusten kasvu karkaa käsistä. Kustannusten kasvu johtaisi veronkorotuksiin. Palkasta jäisi työntekijälle yhä vähemmän käteen. Yritysten verotaakka kasvaisi ja Suomen kilpailukyky heikkenisi. Kustannusten kasvu johtaisi myös palveluiden laadun heikkenemiseen.
Sote on yli 20 miljardin euron vuosittainen menoerä, joka kasvaa liian kovalla vauhdilla. Menojen kasvu vaarantaa hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyyttä.
Väestön ikääntyminen ja hoivan tarpeen kasvu yhdistettynä työllisten vähenevään määrään muodostavat taloudellisesti kestämättömän yhtälön, jonka takia sote-uudistusta lähdettiin tekemään. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena pitää edelleen olla kustannusten kasvun hillitseminen.
Jotta kustannukset eivät räjähdä käsiin, on uudistuksella tavoiteltava tuottavuuden parantamista, tehokkuutta, uudenlaisia toimintatapoja ja digitalisaation mahdollisuuksien täysimittaista hyödyntämistä. Pitää miettiä, kuinka turha byrokratia karsitaan minimiin ja miten suuremmat ”järjestäjähartiat” voidaan hyödyntää säästöinä.
Riskit menojen kasvuun tässä uudistuksessa ovat ilmeiset. Uudistuksen kiireellinen aikataulu ei saa tarkoittaa sitä, että kaikki vanha yhdistetään ilman että mikään käytännössä muuttuu – paitsi, että byrokratia lisääntyy ja menot kasvavat.
Sote-palvelut on tuotettava tavalla, joka on veronmaksajille kustannustehokkain.
Jokaisen hyvinvointialueen on lain mukaan laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten palvelustrategia. Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet sekä sen, miten sote-palvelut toteutetaan.
Sote-palveluiden tuottavuutta on lähdettävä kasvattamaan heti hyvinvointialueiden ensimetreiltä, kun ensimmäisistä palvelustrategioista päätetään. Palvelustrategioiden ytimeen tulee nostaa sote-palveluiden tuottavuuden ja laadun parantaminen.
Keskeisessä roolissa tuottavuuden parantamisessa ovat yritykset. Sote-palvelut on tuotettava tavalla, joka on veronmaksajille kustannustehokkain. Asiakkaille tärkeintä on, että he pääsevät nopeasti hoitoon ja saavat laadukasta hoitoa.
Yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä sote-palveluiden tuottamisessa on vakiintunutta ja tiivistä. Tuottavuuden, palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen vaativat kaikki, että yrityksiä hyödynnetään sote-palveluiden tuottamisessa vielä nykyistä enemmän.
Palvelusetelit ovat erinomainen väline, jolla voidaan helpottaa hoitoon pääsyä ja tehostaa sote-palveluita. Palveluseteleiden käyttöä tulee lisätä, sillä niiden avulla voidaan purkaa paineita ja hoitojonoja julkiselta puolelta, parantaa asiakkaiden valinnanvapautta ja päätäntävaltaa sekä lisätä palveluiden saatavuutta.
Palveluseteleiden käyttö tehostaa kilpailua ja parantaa palveluiden laatua, kun palveluntuottajat kilpailevat asiakkaista. Palvelusetelit edistävät myös alueen yrittäjyyttä, sillä niiden käyttö monipuolistaa palvelujen tuottajavalikoimaa.
Juho Romakkaniemi
toimitusjohtaja
Keskuskauppakamari
