Ulkomaisen työvoiman huonot työolot ovat yhä arkea
Turun Sanomissa 19.1. julkaistu artikkeli Finnwatchin selvityksestä kertoo surullista viestiä ulkomaalaisten ja varsinkin lähetettyjen työntekijöiden asemasta Suomessa. Alipalkkaus, puutteelliset asumisolot ja heikosta kielitaidosta johtuvat työturvallisuusongelmat ovat vakavia epäkohtia.
Nämä asiat olisi helppo ratkaista, jos vain löytyisi yhteistä tahtoa. Alipalkkauksen kriminalisointi, turhien alihankintaketjujen välttäminen, toimiva tilaajavastuu ja kanneoikeus ammattiliitoille olisivat askeleita oikeaan suuntaan.
Lähetettyjen työntekijöiden heikkoon asemaan on toki kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi muutosdirektiivi (EU) 2018/957 on pyrkinyt vahvistamaan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua ja varmistamaan oikeudenmukaista palkkausta.
Toistaiseksi direktiivi on kuitenkin jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Jos ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden asemaa halutaan aidosti parantaa, täytyy lakeja muuttaa vahvemmin työntekijöitä suojeleviksi. Myös lakien noudattamista tulee valvoa.
Lause "tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa" toistuu poliittisissa keskusteluissa aina, kun puhutaan työvoimapulasta. On varmasti totta, että ulkomaalaista työvoimaa kaivataan, mutta se ei saa tarkoittaa työn halpuuttamista ja työntekijöiden oikeuksien ja työturvallisuusasioiden laiminlyöntiä.
Myös työntekijän kielitaidon tulee olla riittävää, etenkin hoiva-alalla.
Hannu Rauma
osastotoimitsija
Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry.
