Korona-ajan johtajuus on hakusessa
Koronapandemian hoitoon liittyneet ohjeet, suositukset ja päätökset ovat olleet ajoittain sekavia ja epäloogisia. Tämä johtunee osittain toimijoiden määrästä: hallitus, STM, THL, Avi, kunnat. Moniäänisyys on demokraattiseen ja avoimeen yhteiskuntaan kuuluvaa, kunhan vain ei mene kakofoniaksi.
Johtajuus tuntuu olevan tällä hetkellä hakusessa. Monet päätökset tehdään myös aivan viime hetkillä, vaikka tilanteen kehityssuunta on ollut nähtävissä jo aikaisemmin. Asioiden ennakoiva valmistelu puuttuu.
Suurten tartuntamäärien vuoksi terveydenhuollon testauksia vähennetään ja kohdennetaan jatkossa tiettyihin ryhmiin. Turussakin luovutaan kattavasta jäljityksestä.
Viestinnässä on alettu enemmän ja enemmän puhua koronasta "tavallisena flunssana". Omikronin aiheuttama taudinkuva onkin usein lievä-keskivaikea yksilötasolla. Mutta yhteiskunnallisella tasolla ei ole kyse mistään "tavallisesta flunssasta". Tartuntamäärät kasvavat voimakkaasti kuormittaen kasvavasti terveydenhuoltoa ja vaarantaen yhteiskunnan tärkeät toiminnat huoltovarmuuksineen.
Puhuttaessa "tavallisesta flunssasta" saatetaan osalle kansalaisista antaa signaali siitä, ettei enää ole tarvetta erityistoimiin tai rajoituksiin. Edelleen niihin on suuri tarve.
Kriisitilanteiden hoidossa tietoon perustuvilla, loogisilla ja yhdenmukaisilla päätöksillä ja ohjeistuksilla on suuri merkitys.
Rokotukset kannattaa ottaa, sairaana pitää pysyä kotona, on syytä rajoittaa kontakteja, maskin käyttö on tarpeen tarvittaessa myös ulkona, on huolehdittava turvaväleistä ja infektion estoon liittyvästä hygieniasta. Näin pyritään loiventamaan tartuntamäärien jyrkkää nousua ja saamaan aikaa esimerkiksi rokotekattavuuden kasvattamiseksi. Jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa tähän.
Lääkäri Peltoniemi (TS 14.1.) ohjeistaa kotona altistuneita perheenjäseniä tekemään kotitestit. Oireettomien tulisi tehdä testi kahdesti viiden vuorokauden aikana.
Nämä hyvät ohjeet sopinevat muillekin läheisissä kontakteissa, esimerkiksi kaveriporukoissa tai työpaikoilla altistuneille.
Kriisitilanteiden hoidossa tietoon perustuvilla, loogisilla ja yhdenmukaisilla päätöksillä ja ohjeistuksilla on suuri merkitys. Hyvän viestinnän osuus on myös erittäin tärkeää.
Hannu Hyvönen
