Aluevaalit

Haaste tuleville valtuutetuille: murtumat kuriin hyvinvointialueilla

Jane Iltanen
Siirryttäessä hyvinvointialueilla tapahtuvaan sosiaali- ja terveydenhoitoon on tärkeää rakentaa osteoporoosin hoitosuosituksen mukainen hoidon kokonaisuus kaikille alueille, sanovat kirjoittajat.
Siirryttäessä hyvinvointialueilla tapahtuvaan sosiaali- ja terveydenhoitoon on tärkeää rakentaa osteoporoosin hoitosuosituksen mukainen hoidon kokonaisuus kaikille alueille, sanovat kirjoittajat.

Sadat tuhannet suomalaiset sairastavat osteoporoosia, josta seuraa vuosittain jopa 40 000 murtumaa, suuri määrä kipua ja kärsimystä, toimintakyvyn heikkenemistä sekä tuhansia ennenaikaisia kuolemia.

Yhteiskunnalle pelkkä murtumien akuuttihoito maksaa 200 miljoonaa euroa vuodessa. Sen lisäksi tulevat monenlaiset kustannukset hoidon ja hoivan kasvusta.

Suomessa on kansallinen hoitosuositus osteoporoosiin. Sitä noudattamalla on mahdollista vähentää murtumien riskiä merkittävästi.

Lähtökohtana on osteoporoosiperäisten murtumien tunnistaminen: ”Jokaisen murtumapotilaan osalta on mietittävä osteoporoosin mahdollisuutta, ja sitä epäiltäessä potilas tulee ohjata osteoporoosin jatkoselvittelyyn ja hoitoon”. Lisäksi suosituksen mukaan osteoporoosia sairastavan pitäisi saada riittävästi D-vitamiinia, kalsiumia ja proteiinia sekä hänen tulisi liikkua, estää kaatumistapaturmat ja lopettaa tupakointi. Tarvittaessa määrätään luulääkehoito.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Potilaan näkökulmasta tämä tarkoittaa elintapojen muutosta. Jo pelkästään tupakoinnin lopettaminen voi tuntua mahdottomalta. Lisäksi potilaan pitäisi osata selvittää tarvittavien ravintoaineiden saanti ruokavaliostaan ja tehdä siihen muutoksia, liikkua oikein ja osata estää kaatumistapaturmia. Myös luulääkehoidossa on omat vaatimuksensa.

Osaamisen lisäksi hänen pitäisi jaksaa hoitaa itseään loppuelämänsä ajan. Tämä edellyttäisi hoidon seurantaa, jolloin potilas voi nähdä, onko hänen omista toimistaan hyötyä.

Vuonna 2021 tehdyn potilaskyselyn (N=1000) mukaan vain 63 prosentille osteoporoosidiagnoosin saaneista kerrottiin, mitä osteoporoosi tarkoittaa ja vain 37 prosenttia sai ohjausta itsensä hoitamiseen.

Yhteiskunnalle pelkkä murtumien akuuttihoito maksaa 200 miljoonaa euroa vuodessa. Sen lisäksi tulevat monenlaiset kustannukset hoidon ja hoivan kasvusta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta vastaajia oli 112 henkilöä. Alueen osalta lisäksi vain 34 prosentin kanssa käytiin läpi henkilökohtaista murtumariskiä (luulääkehoidon tarpeen ja keston pitäisi perustua henkilökohtaiselle murtumariskille) ja vain 56 prosentilta mitattiin D-vitamiinitaso verikokeella (henkilökohtaisen D-vitamiiniannoksen pitäisi perustua mitattuun D-vitamiinitasoon). Vain 30 prosenttia ohjattiin hammastarkastukseen ennen luulääkehoidon aloitusta (hammastarkastus pitäisi tehdä ennen luulääkehoidon aloitusta).

Sairaanhoitopiirin alueella ei myöskään ole alueellista osteoporoosin hoitoketjua, jossa huomioitaisiin hoidon kokonaisuus murtumapotilaiden seulonnasta alkaen ja tuettaisiin potilasta hoitamaan haasteellista sairauttaan.

Väestön ikääntyessä osteoporoosi ja sen aiheuttamat murtumat ovat aiempaa suurempi haaste. Siirryttäessä hyvinvointialueilla tapahtuvaan sosiaali- ja terveydenhoitoon on tärkeää rakentaa osteoporoosin hoitosuosituksen mukainen hoidon kokonaisuus kaikille alueille.

Panostamalla alueellisen osteoporoosin hoitopolun rakentamiseen ja ottamalla yhteistyöhön mukaan alueen luustoyhdistys voidaan saada muutos aikaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Osteoporoosin hyvä hoito kannattaa. Sen avulla voidaan vähentää murtumia ja säästää potilaiden ja omaisten sekä yhteiskunnan voimavaroja.

Tiina Huusko

puheenjohtaja

Ansa Holm

toiminnanjohtaja

Suomen Luustoliitto ry

Merja Pohjola

puheenjohtaja

Turun Seudun Luustoyhdistys ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit