Lukijoilta

Kaivosten ympäristövaikutusten arviointi otetaan erittäin vakavasti

Veera Korhonen
Kirjoittajan mielestä Suomenkin tulisi pohtia kaivosten ongelmien lisäksi myös sitä, mistä saamme mineraaleja parinkymmenen vuoden päästä.
Kirjoittajan mielestä Suomenkin tulisi pohtia kaivosten ongelmien lisäksi myös sitä, mistä saamme mineraaleja parinkymmenen vuoden päästä.

Heikki Kallio, Sakari Alhopuro ja Pekka Niemelä esittivät 28.11. Turun Sanomien puheenvuoropalstalla hämmentäviä väitteitä kaivoksia koskevasta lainsäädännöstä. Hämmentävin on ajatus, että ympäristövaikutusten arviointia ei oteta lainsäädännössä vakavasti. Kirjoittajat eivät perustelleet näkemystään, joten perusteluihin on mahdotonta vastata.

Kaivosteollisuuden kokemukset ympäristövaikutusten arvioinnista kertovat kuitenkin aivan eri tarinaa kuin kirjoittajat. Ainakin virkamiehet ottavat yva-prosessin niin vakavasti, että investointeja tekevillä yrityksillä on samanlainen tunne kuin Samuel Beckettin legendaarisessa näytelmässä Huomenna hän tulee. Siinähän pääosan näyttelijä odottaa jotain, mitä ei koskaan tule.

Kaivosyritykset joutuvat odottamaan erilaisia lupia jopa pieneen laajennukseen helposti viitisen vuotta. Uusimpien metallilöydösten matka löydöksestä kaivokseksi on kestänyt 20 vuotta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tuo muutos on monelta kaivosalan ulkopuoliselta jäänyt huomaamatta. Viranomaisten vaatimukset, teknologinen osaaminen ja varmasti myös yritysten asenteet ovat kehittyneet jopa viimeisen kymmenen vuoden aikana roimasti.

Kirjoittajat toteavat, että yhteiskunta kannustaisi vaurastumiseen ilman vastuuta tulevaisuudesta. Ainakaan kaivosteollisuutta ei kannusteta sellaiseen.

Kaivosyritykset on velvoitettu, aivan oikein, tekemään jo käynnistysvaiheessa mittavat suunnitelmat maiseman ennallistamisesta kaivoksen sulkemisen jälkeen. Lisäksi kaivokset tekevät vapaaehtoisia toimia monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Samoin kaivosyhtiöt asettavat huomattavat takuusummat siltä varalta, että kaivosyhtiö ajautuisi taloudellisiin vaikeuksiin.

Huoli kaivosjätteestä on toki ymmärrettävä, vaikka kirjoittajien mainitsema syanidisakka on perusteetonta pelottelua eikä ole totta. Kaivoksilla syntyy jätettä todellakin massiivisia määriä. Kyse on samalla raaka-ainereservistä, jota talouden kehittyessä voidaan käyttää korvaaman neitseellistä raaka-ainetta.

Kaivosten yhteiskunnalliset hyödyt eivät tule ainoastaan noin 7000 työpaikan, verotulojen ja satojen miljoonien hankintojen muodossa. Kaivokset ovat koko suomalaisen mineraaliklusterin alkulähde.

Jätteen hyötykäyttöön ja varastointiin on syntynyt monia uusia ratkaisuja, koska insinöörit, geoteknikot ja muut asiantuntijat ovat jo käyneet töihin, joihin kirjoittajat kannustavat. Jätteen hyödyntämiseen esimerkiksi rakennusalalla on tehty monenlaisia kokeiluja. On helppo ennakoida, että lähivuosina kaivosten jätteen hyödyntäminen kasvaa ilmiöksi.

Emme väitä, että kaivosten ympäristöosaaminen on saavuttanut lakipisteen, josta ei voi enää kehittyä. Se voi kehittyä ja sen pitää kehittyä. Väitämme kuitenkin, että osaaminen on kehittynyt hurjasti.

Kirjoittajat vertaavat kaivosteollisuutta työllistäjänä Turun seudulla toimiviin elintarvikeyrityksiin. Siksi on suorastaan pakko muistuttaa, että myös elintarviketeollisuus tarvitsee kaivoksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kalkki on korvaamaton aine vedenpuhdistuksessa, lannoitteet saavat alkunsa kaivoksista ja elintarviketeollisuuden koneiden ja laitteiden rakentamiseen käytettävä ruostumaton teräs vaatii kaivoksia. Ilman kaivoksia Suomessa ei olisi ruokaa viidelle miljoonalle ihmisille.

Kaivosten yhteiskunnalliset hyödyt eivät tule ainoastaan noin 7000 työpaikan, verotulojen ja satojen miljoonien hankintojen muodossa. Kaivokset ovat koko suomalaisen mineraaliklusterin alkulähde. Lisäksi kaivokset ovat entistä tärkeämpiä, kun vihreä teknologia kaipaa yhä enemmän mineraaleja. Noista mineraaleista syntyy yhä kovempi taistelu, jossa Euroopan komissio pelkää EU:n syystäkin olevan heikoilla. Siksi komissio kuuluttaa vahvaa mineraalistrategiaa.

Suomenkin tulisi pohtia kaivosten ongelmien lisäksi myös sitä, mistä saamme mineraaleja parinkymmenen vuoden päästä. Jos lainsäädännöllä estetään malminetsintä ja uusien kaivosten synty, kestää suunnan muutos hädän hetkellä parikymmentä vuotta. Uusia kaivoksia ei avata yhtä nopeasti kuin maskitehtaita.

Pekka Suomela

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja

Perniö/Espoo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
kaivosala hyvä esimerkki
Kaivosala käy hyväksi esimerkiksi kaikille elinkeinoaloille tarkastellaanpa sitä miltä kannaltatahansa. Vihreä kaikenvastustus ulottuu kaikkeen tuotannolliseen toimintaan, myös kaivosalaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit