Lukijoilta

Ikääntyneiden oikeus kuntoutukseen vaatii uudistusta lainsäädäntöön

Riitta Salmi
Kirjoittajien mielestä kuntoutukseen tulee olla subjektiivinen oikeus, joka turvaa ikääntyneen oikeudet kuntoutuspalveluihin kaikissa tilanteissa.
Kirjoittajien mielestä kuntoutukseen tulee olla subjektiivinen oikeus, joka turvaa ikääntyneen oikeudet kuntoutuspalveluihin kaikissa tilanteissa.

Ikääntyneiden määrän on ennustettu kasvavan 2020-luvulla neljännesmiljoonalla. Nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavat, resurssit ja henkilöstörakenne eivät turvaa ikääntyvälle väestölle Suomen perustuslain edellyttämää riittävää palvelutasoa.

Yli 85-vuotiaista keskimäärin 18 prosenttia tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa. Tämä maksaa arviolta 55 000 euroa vuodessa henkilöä kohden.

Etelä-Karjalassa kuntoutukseen panostaminen näkyy, siellä ympärivuorokautista hoitoa tarvitsee vain 13 prosenttia yli 85-vuotiaista. Mikäli koko Suomi yltäisi samalle tasolle, vähenisi hoidon tarve 7 500 henkilöllä vuodessa. Potentiaalinen kustannussäästö on yli 400 miljoonaa euroa.

Etelä-Karjalassa on osoitettu, että kuntoutus vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Lainsäädännöstä ikääntyneiden subjektiivinen oikeus kuntoutukseen kuitenkin puuttuu, ja kuntoutuksen monista kanavista ikääntyneiden käytössä on vain yksi: perusterveydenhuolto.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Monet kuntoutuspalvelut käynnistyvät erikoissairaanhoidon poliklinikoilla, joiden asiakkaista 10 prosenttia on yli 80-vuotiaita. Kelan kuntoutukseen pääsevät vain alle 65-vuotiaat.

Fysioterapia on perusterveydenhuollon suurin kuntoutuspalvelu, jota käyttää joka neljäs yli 85-vuotias kansalainen. Määrä on kasvanut 2010-luvulla, mutta on edelleen liian vähäinen.

Jokaisen yli 85-vuotiaan tulisi olla fysioterapiapalveluiden piirissä. Tämä tarkoittaisi nykyisen asiakasmäärän nelinkertaistumista, 1 800 uuden fysioterapeutin palkkaamista ja noin 100 miljoonan euron lisäystä henkilöstökuluihin.

Etelä-Karjalassa on osoitettu, että kuntoutus vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta.

Vaihtoehtoisesti fysioterapia voidaan hankkia ostopalveluna, jolloin samalla summalla saadaan noin 10 fysioterapiakäyntiä jokaiselle yli 85-vuotiaalle. Suurelta kuulostava investointi tuottaa lopulta satojen miljoonien eurojen säästöt.

Investointi fysioterapiaan maksaa itsensä takaisin, jos sen avulla saadaan vuosittain vähennettyä 2 000 ympärivuorokautisen hoidon tarvitsijaa (1,3 prosenttia yli 85-vuotiaista).

Etelä-Karjalassa on huomattu, että jokainen lisäeuro kuntoutuksessa tuottaa kolme euroa säästöä. Lisäksi hoidon tarpeen vähentyminen helpottaa hoitajapulaa.

Ikääntyneiden kuntoutuksen vahvistaminen vaatii lainsäädännön uudistamista.

Kuntoutukseen tulee olla subjektiivinen oikeus, joka turvaa ikääntyneen oikeudet kuntoutuspalveluihin kaikissa tilanteissa. Tämä voidaan mahdollistaa joko poistamalla Kelan kuntoutuslaista alle 65 vuoden ikärajoitus tai lisäämällä vanhuspalvelulakiin pykälä ikääntyneen oikeudesta saada kuntoutusta, jos kotona selviytyminen on uhattuna toimintakyvyn heikentymisen vuoksi.

Hannele Anttila

edustajiston varapuheenjohtaja

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tiina Mäkinen

puheenjohtaja

Juho Korpi

kehittämisasiantuntija

Suomen Fysioterapeutit ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
vexi
Lapinvaellukselta kuntoustusviikolle....
Mielenkiintoinen asia monessa suhteessa tämä sosdem-liturgiaan kuuluva "subjektiivinen oikeus".
Vexi eukkoineenkin ehti parahiksi pois loppukesällä Lapin tunturivaellukselta osallistuakseen veronamaksajien (vai ongelmapelaajien?) 65 + v kansalaisille kustamalle "kuntoutusviikolle " keskisuomalaiseen kylpylähotelliin . Oli porukassa paljon muitakin perusterveitä ja hyvässä kunnossa olevia. Taas tuli todistettua, että kun systeemiltä vaan kehtaa anoa etusiuuksia, niin hyvinkin tärppää. Tarveharkinta ei kuulu kuvioihin. Hyvinkin nettoveronmaksajana ei omatunto kuitenkaan yhtään soimannut. Hyvää sapuskaa oli, ja muutenkin kivaa.....
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Kyllä vaan
Erittäin kannatettava ehdotus. Ylipäätään paljon enemmän voisi ja tulisi tehdä nimenomaan ennaltaehkäisevässä, hyvin matalan kynnyksen ja kuntouttavassa terveydenhoidossa. Sehän se sitä varsinaista terveydenhoitoa on, kun taas terveysasemilla ja sairaaloissa hoidetaan enemmänkin sairauksia ja vammoja!

Esimerkiksi olisi hienoa, jos kaikki pääsisivät ajoittain kunnolliseen terveys- ja kuntotarkastukseen. Pikku ongelmat havaittaisiin ennen kuin niistä tulee isoja, voisi antaa terveysneuvontaa, ja kun yhteiskunta välittää, tulee itsellekin motivaatiota välittää itsestään jne. Ehdottomasti pitäisi olla tarjolla lähes välittömästi ja hyvin helposti saatavia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Kuntoutusta pitäisi olla helpommin saatavilla muillekin kuin yli 80-vuotiaille. Satsaukset olisivat "mielettömän" suuria - mutta vähänkin pidemmällä aikavälillä todennäköisesti nykytilanteeseen nähden erittäin tuottavia. Jokainen tietää, että esim. tämänhetkinen tilanne Turun terveydenhoidossa tulee maksamaan tosi paljon myöhemmin. (Tai ehkä vain lyödään hanskat tiskiin "mahdottomien" haasteiden edessä... Niin kuin tähänkin asti.)

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin nimenomaan ennaltaehkäisevässä toiminnassa pallo tulee uudessa sotessa olemaan lähinnä kunnilla. Kun samaan aikaan niiltä poistuu varsinaisen terveydenhoidon järjestämisen ja sen kulujen huomattava rasitus, on pelättävissä, että niillä ei ole oikein mitään intressejä satsata asiaan - kun kerran voi rahat panna esim. niin kovin "tuottoisaan" ratikkaan... Pelkään pahinta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit