Palvelujen ripottelu monille toimijoille pirstaloisi silmäterveyden hoitoprosessit ja lisäisi kustannuksia
Turun Sanomat uutisoi 24.11., että paikalliset yrittäjät ja optisen alan kaupallinen toimialajärjestö Näe ry moittivat Turun kaupungin päätöstä siirtää kaupunginsairaalan silmäpoliklinikka Tyksin yhteyteen.
Moitteet perustellaan valinnanvapaudella sekä kustannussäästöillä, joita Näe ry on esittelemässään mallissa väittänyt saavutettavan, jos palvelutuotantoa yksityistetään.
Silmälääkärijärjestöt ovat peränneet toistuvasti, viimeksi lokakuussa, Näe ry:ltä sen esittämän "säästömallin" taustapaperia, jotta väitettyjen säästöjen todenmukaisuus voitaisiin tarkistaa. Valitettavasti Näe ry ei ole halunnut avata säästölaskelmiaan.
Laskelmassa ehdotetaan, että yksityistämällä laajalti silmäterveydenhuoltoa yleisimpien silmäsairausryhmien osalta optikkoliikkeille voitaisiin valtakunnallisesti saavuttaa yli 30 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Tämä tarkoittaisi, että Tyksin silmäklinikka ja usean keskussairaalan silmäosastot voitaisiin siis sulkea kokonaan.
Jokainen ymmärtää, ettei sellaisia säästöjä voida saada, vaan palveluiden ripottelu monien toimijoiden käsiin vain pirstaloi hoitoprosessit ja lisää kustannuksia.
Optikkoliikkeillä ei ole osaamista eikä resursseja näiden potilasryhmien hoitoon ja esitetty säästömalli on jo silmätautien osaajien toimesta aiemmin todettu käyttökelvottomaksi.
Julkinen puoli joutuisi hoitamaan edelleen vaikeat silmäsairaudet samalla kun optikkoliikkeet harrastaisivat "kermankuorintaa".
Julkisten sairaaloiden hintoihin on sisällytetty kaikki toiminnot, muun muassa tilat ja laitteet, henkilökunta, opetus, tukitoiminnot ja varautuminen poikkeusoloihin (esimerkiksi korona), eikä hintoja siten voi suoraan edes verrata.
Nykyaikainen erikoissairaanhoito on pitkälle hiottu prosessi ja tiimityötä välillä myös useiden erikoisalojen kesken, jossa pyritään tuottamaan suurin terveyshyöty rajallisilla resursseilla.
Optikkoliikkeillä ei ole osaamista eikä resursseja näiden potilasryhmien hoitoon ja esitetty säästömalli on jo silmätautien osaajien toimesta aiemmin todettu käyttökelvottomaksi.
Palveluseteliä sen sijaan voidaan hyvin käyttää julkisen sektorin oman tuotannon lisänä kohdennetussa terveysongelmassa ja näin monella paikkakunnalla jo menetellään.
Marko Määttä
silmätautien erikoislääkäri, LT, dosentti
Suomen lääkäriliiton silmälääkärit-alaosaston puheenjohtaja
Jussi Paterno
lääketieteen lisensiaatti
Suomen silmälääkäriyhdistyksen tiedotusjohtaja
