Lukijoilta

Naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt pandemian aikana – yhteiskunnasta pitää tehdä turvallinen kaikille

Jori Liimatainen
Meidän tulee rakentaa turvallisempi yhteiskunta kaikille. Tämä vaatii, että lähisuhdeväkivallan uhrien välttämättömät palvelut taataan ja rakenteita vahvistetaan tulevilla hyvinvointialueilla, sanovat kirjoittajat.
Meidän tulee rakentaa turvallisempi yhteiskunta kaikille. Tämä vaatii, että lähisuhdeväkivallan uhrien välttämättömät palvelut taataan ja rakenteita vahvistetaan tulevilla hyvinvointialueilla, sanovat kirjoittajat.

Tänään 25. marraskuuta vietetään YK:n kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Maailmanlaajuisesti on nähty, että koronapandemialla on ollut vaikutuksia lähisuhdeväkivallan kärjistymiseen. Tämä on tilanne myös Suomessa.

Pandemian myötä liikkumista rajoitettiin, jonka seurauksena ihmiset sulkeutuivat koteihinsa. Koti voi olla lähisuhdeväkivallan uhreille vaarallisin paikka.

Koronakevään aikana turvakodeissa oli enemmän vapaita paikkoja kuin aiemmin, mutta samaan aikaan poliisi tiedotti kotihälytysten määrän lisääntyneen. Pandemia ja sen tuomat rajoitukset pahensivat näin ollen lähisuhdeväkivallan uhrien tilannetta entisestään.

Suomessa lähisuhdeväkivalta on suuri ongelma. EU-maista Suomi on tilastojen kärkipäässä: Suomessa naiset joutuvat toiseksi eniten väkivallan uhreiksi koko unionissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tilastokeskuksen raportista selviää, että lähisuhdeväkivalta on sukupuolittunut ilmiö: 75,2 prosenttia aikuisista uhreista oli naisia. Uhrien kokonaismäärästä 21,3 prosenttia oli lapsia.

Suomessa joka toinen nainen kertoo kokeneensa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa elämänsä aikana. Miehet ja naiset kertovat kokeneensa saman verran väkivaltaa parisuhteissa, mutta naiset kärsivät useammin vakavasta väkivallasta ja väkivallan aiheuttamista vakavista vammoista.

Vuosina 2010–2019 parisuhdeväkivallan uhrina kuoli vuosittain keskimäärin 14 naista. Jokainen kuolonuhri on liikaa.

Ensimmäinen askel väkivallan pysäyttämisessä on hiljaisuuden murtaminen.

Väkivalta ei ole hyväksyttävää missään muodossa. Meidän tulee rakentaa turvallisempi yhteiskunta kaikille. Tämä vaatii,

että lähisuhdeväkivallan uhrien välttämättömät palvelut taataan ja rakenteita vahvistetaan tulevilla hyvinvointialueilla.

Jotta yhteiskunta onnistuisi tehtävässään, tarvitsemme vahvan poliittisen tahtotilan väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Ensimmäinen askel väkivallan pysäyttämisessä on hiljaisuuden murtaminen.

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja yksityishenkilöiden muodostama verkosto naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Valoa ei väkivaltaa on verkoston vuosittain järjestämä kampanja.

Tänä vuonna kampanja suuntaa katseet pandemian jälkeiseen aikaan. Haluamme kiinnittää huomion lähisuhdeväkivallan uhreihin, jotka tarvitsevat paljon tukea selviytyäkseen pandemian pitkäaikaisista vaikutuksista.

Pia Sundell

Barnavårdsföreningen, Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion puheenjohtajajärjestö

Anne Nickström

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Barnavårdsföreningen

Katariina Ainasoja

Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.