Lukijoilta

Aidot kohtaamiset ja oikea tieto auttavat nuoria jaksamaan

Marttiina Sairanen
Onnistunut nuorten hyvinvoinnin tukeminen vaatii suunnitelmallisuutta, luovuutta, yhteistyötä ja aitoja kohtaamisia, sanoo kirjoittaja.
Onnistunut nuorten hyvinvoinnin tukeminen vaatii suunnitelmallisuutta, luovuutta, yhteistyötä ja aitoja kohtaamisia, sanoo kirjoittaja.

Toimittaja Raisa Korkki kirjoitti (TS 21.11.) nuorten tuen tarpeesta. Artikkelissa todetaan, että lukiolaiset ja ammattikouluopiskelijat tarvitsevat yhä enemmän ja monipuolisempaa tukea. Tämän taustalla ovat haastava korona-aika sekä lisääntyneet mielenterveyshaasteet ja erilaiset oppimisvaikeudet.

Heinäkuussa kirjoittamassani aliossa (TS 3.7.: Huoli heikoimmista – terveyden edistäminen on yhteinen asia) totesin, että menestyksekäs hyvinvoinnin tukeminen vaatii yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan toimia. Mikään taho ei selviä tästä työstä yksin, vaan nuorten terveyden edistäminen edellyttää monen toimijan yhteistyötä ja samaan päämäärään tähtäävää toimintaa.

Nuorten jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa tärkeää on usean toimijan samansuuntainen, asiantuntijuuteen perustuva yhteistyö. Verkostojen avulla tavoitetaan yhä useampi nuori, vanhempi ja ammattilainen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olennaista on huomioida, että hyvinvointia tukeva toiminta lähtee aina kohderyhmästä – sitä ei tehdä nuorille, vaan yhdessä heidän kanssaan. Näin toiminnalla voidaan saavuttaa vaikuttavuutta.

Varsinaissuomalaisille ammattikouluopiskelijoille on tarjolla monipuolista ja osallistavaa toimintaa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittaman kolmevuotisen Ankkuri-hankkeen toiminnan tiimoilta.

Ankkuri on Turun ammattikorkeakoulun, Turun kaupungin, Turun ammatti-instituutin ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyöhanke. Sen ensisijaisena tavoitteena on tukea nuorten päihteettömyyttä ja nikotiinittomuutta sekä kehittää nuorten pariin jalkautuvaa monipuolista terveyttä edistävää toimintaa. Lisäksi hankkeessa laaditaan alueellisen hyvinvointityön yhteistyö- ja johtamiskäytännöt.

Uusimman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn mukaan nuorten päihteiden ja nikotiinituotteiden käyttö on vähentynyt, mutta mielenterveyshaasteet lisääntyneet. Toisen asteen opiskelijoilla on entistä enemmän haasteita jaksamisessa ja pärjäämisessä.

Samansuuntaisia tuloksia saatiin Ankkuri-hankkeen alkukartoituskyselyssä vuonna 2020. Hankkeen terveyskioski-toiminnan tarvekartoituksessa ammattikouluopiskelijat toivoivat tukea erityisesti mielenterveyteen, uneen ja palautumiseen liittyvistä teemoista.

Korkin artikkelissa mainitaan, että toisen asteen opiskelijoiden tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja tulevaisuudessa jopa kymmenellä prosentilla nuorista ilmaantunee jonkinasteista erityisen tuen tarvetta. Turun ammatti-instituutissa joudutaan jo nyt pohtimaan, miten ammattilaiset voivat varmistaa, että kaikki tarvitsijat saavat tukea.

Ankkuri-hankkeen terveyskioski-toiminnalla voidaan vastata muun muassa tähän haasteeseen. Ammattikouluympäristöön jalkautuva terveyskioski on palvelupiste, joka tarjoaa tietoa ja tukea eri hyvinvointiaiheista nuorille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Terveyskioski-toiminnan on tarkoitus olla tehokas matalan kynnyksen lisäresurssi muuttuvaan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden rinnalle. Toiminnan keskiössä ovat aidot kohtaamiset aikuisen ja ammattilaisen kanssa – hyvinvointiaiheella ei juurikaan ole merkitystä. Terveyskioskikohtaamisissa, ja hyvinvoinnin tukemisessa yleisesti, tulee keskittyä siihen hyvään, jota nuori jo tekee oman hyvinvointinsa edistämiseksi.

Terveyskioskien toistettavuudella, tiiviillä yhteydenpidolla ja esimerkiksi oppilaitoksen hyvinvointityön vastuuhenkilön nimeämisellä voidaan selvittää nuorten tuen tarpeita ja ohjata nuorten valintoja.

Ankkuri-hankkeen kartoituksen ja useiden aiempien tutkimusten mukaan nuoret kokevat oppilaitoksen tärkeäksi ja tehokkaaksi ympäristöksi saada asiantuntevaa tietoa ja tukea hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Vaikka perhe on keskeinen tekijä vielä lukiolaisen ja ammattikouluakin käyvän nuoren hyvinvoinnille ja vastuu terveestä kasvusta kuuluu huoltajille, on terveyden edistäminen aina yhteinen asia.

Kaikilla nuorten parissa toimivilla ammattilaisilla tulee olla tieto ja kiinnostus nuorten hyvinvoinnista ja siihen linkittyvistä tekijöistä. Ammattilaisilla tulee olla myös valmius ohjata nuoret oikean asiantuntijapalvelun pariin.

Olettamuksena on, että kun nuori saa oikeaa tietoa terveydestä ja siihen vaikuttamisesta, hän voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa tulevaisuudessa.

Me ammattilaiset Ankkurihankkeessa uskomme voivamme juurruttaa terveyskioski-toimintamallin Turun ammatti-instituutin ”hyvinvointivuosikelloon”. Uskomme lisäksi, että pystymme luomaan alueellisesti yhteiset suositukset hyvinvoivan oppilaitoksen peruspilariksi.

Olennaisinta on mielestäni ymmärtää, että onnistunut nuorten hyvinvoinnin tukeminen vaatii suunnitelmallisuutta, luovuutta, yhteistyötä ja aitoja kohtaamisia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Minna Salakari

FT, lehtori, projektipäällikkö

Turun ammattikorkeakoulu

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.