Lukijoilta

Kiusaaminen on yhä vakava ongelma, johon puuttuminen on jokaisen vastuulla

Timo Jerkku
Jokaisen aikuisen vastuulla on huolehtia lasten hyvinvoinnista ja edistää omalla toiminnallaan kiusaamisen vastaista asenneilmapiiriä, sanovat kirjoittajat.
Jokaisen aikuisen vastuulla on huolehtia lasten hyvinvoinnista ja edistää omalla toiminnallaan kiusaamisen vastaista asenneilmapiiriä, sanovat kirjoittajat.

Lapsen oikeuksien viikon teemana on tänä vuonna lapsen oikeus hyvään kohteluun. Tämä tarkoittaa, että lasta on suojeltava kaikenlaiselta kaltoinkohtelulta ja annettava tämän kasvaa rakastavassa sekä ymmärtävässä ympäristössä.

Oikeuksien lisäksi lapsella on myös velvollisuus kohdella muita hyvin. Hyvään kohteluun ei koskaan kuulu toisten kiusaaminen. Silti kiusaaminen on edelleen vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka näkyy etenkin kouluissa.

Koulukiusaaminen on aggressiivista käyttäytymistä, johon liittyy toistuvuus, tahallisuus ja vallan epätasapaino. Kiusatuksi joutuminen sattuu syvältä ja vaikuttaa siihen, miten kokee itsensä ja muut ihmiset. Jälkiä kantaa usein aikuisuuteen saakka.

Kiusaaminen on myös julkista alistamista ja ihmisarvon viemistä. Se tapahtuu lähes aina ryhmässä, muiden läsnä ollessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ryhmän valtasuhteet ja kirjoittamattomat säännöt määrittävät, minkälainen käyttäytyminen on ryhmässä sallittua ja minkälaisilla teoilla saa hyväksyntää ja päätäntävaltaa. Ryhmässä voi olla monen mielestä hyvä ilmapiiri, ja he voivat kokea vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, vaikka se ei koskisi kaikkia. Myös ulospäin tilanne saattaa vaikuttaa hyvältä, mikä vaikeuttaa kiusaamisen havaitsemista ja siihen puuttumista.

Yhteenkuuluvuutta voidaan pitää yllä kiusaamalla jotakuta, ja vaatimus samankaltaisuudesta saattaa saada toimimaan omien arvojen ja asenteiden vastaisesti. Silloin todellisen yhteenkuuluvuuden sijaan hyvä ilmapiiri muodostuu jonkun kustannuksella.

Erityisen satuttavaa kiusatuksi joutumisessa on juuri ryhmän ulkopuolelle jääminen. Tämä ei ole oikein.

Me kuitenkin tiedämme, mikä on oikein, kuten tietävät myös lapset ja nuoret. Tutkimukset osoittavat, että heidän asenteensa ovat kiusaamista vastaan ja he haluavat osoittaa tukensa kiusatulle oppilaalle kiusaajan sijaan. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu.

Lasten voi olla hankala uskoa kiusaamiseen puuttumisen olevan kannattavaa, jos aikuisetkaan eivät ole saaneet kiusaamista loppumaan. Tämän takia meidän aikuisten tulee omalla toiminnallamme osoittaa, että otamme kiusaamisen vakavasti ja teemme kaikkemme, ettei sitä tapahtuisi.

Kyky asettua toisen asemaan ja ymmärtää tämän tunteita on ensisijaisen tärkeää kiusaamisen ehkäisemisessä.

Ihmisten välisen suvaitsevaisuuden ja arvostuksen keskiössä on empatian tunteminen toista ihmistä kohtaan. Kyky asettua toisen asemaan ja ymmärtää tämän tunteita on ensisijaisen tärkeää kiusaamisen ehkäisemisessä.

Toisen tunteen kokeminen on pohja halulle auttaa kiusattua, mutta empatia yksin ei riitä. Tarvitaan myös kokemus omasta pystyvyydestä tukea toista sekä vastuusta toimia niin. Tarvitaan tahtoa ja taitoa. On hyvä muistaa, että toisen tukeminen ei koske vain suuria tekoja, vaan myös pienempiä empatian osoituksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ruohonjuuritason ohella yhteiskunnallinen taso vaikuttaa koulukiusaamiseen. Ylläpitääkö yhteiskuntamme mahdollisesti käyttäytymis- ja suhtautumistapoja, jotka tukevat kiusaamista? Kuuluvimmat äänet eivät usein ole ystävällisimpiä. Mitä, jos näin ei olisi? Mitä, jos tekisimme empaattiset ja myötäelävät äänet yhtä näkyviksi ja kuuluviksi kuin vähemmän ystävälliset?

Koulut ovat avainasemassa kiusaamisen vastaisessa työssä. On varmistettava, että kouluissa on mahdollisuus tehdä tätä tärkeää työtä, ja tähän tarvitaan toimivien käytänteiden lisäksi resursseja. Valitettavasti näin ei tällä hetkellä aina ole.

Jokaisen aikuisen vastuulla on huolehtia lasten hyvinvoinnista ja edistää omalla toiminnallaan kiusaamisen vastaista asenneilmapiiriä. Aikuiset voivat vahvistaa lasten empatia- sekä vuorovaikutustaitoja niin aktiivisesti kuin passiivisestikin omalla päivittäisellä toiminnallaan.

Monet käyttäytymismallit opitaan jo pienestä pitäen kotoa. On tärkeää välittää lapsille ja nuorille viesti siitä, että toisten tukemisella ja kuuntelemisella on oikeasti väliä. Jokainen meistä voi omalla käyttäytymisellään viedä yhteiskuntaamme myötätuntoisempaan suuntaan.

Miia Hänninen

toiminnanjohtaja

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Virpi Pöyhönen

erikoistutkija, PsT

Turun yliopisto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (10)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Jhk
Tämän kun kaikki haluaisivat ymmärtää, eikä tuijottaa pelkästään omaan napaansa!. 😡
Hyvä kirjoitus, jossa on totuutta ja asiaa kiusaamisesta jne...!. 👍🏼
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Nuoriin pesiytynyt väkivaltaa ihannoiva kulttuuri
"Kiusaaminen on yhä vakava ongelma, johon puuttuminen on jokaisen vastuulla"
- Kiusaaminen on vähättelevä sana kuvaamaan sitä henkistä ja fyysistä väkivaltaa, mitä nuoret joutuvat kokemaan. Suomeen on syntynyt väkivaltaa ja väkivaltakulttuuria ihannoivia nuorisojengejä, jotka käyvät ylivoimalla päälle ja kiristävät ja ryöstävät sivullisia nuoria ja jopa aikuisiakin. Nämä jengit ovat valmiita käyttämään raakaa ja jopa hengenvaarallista väkivaltaa.

Meillä on Suomessa vakava nuorten humanitäärinen kriisi. Kouluistamme tulee nuoria aikuisia, jotka eivät osaa kunnolla lukea tai kirjoittaa, eivätkä välttämättä edes puhua kunnolla suomea. Toisaalta moni jättää koulutaipaleensa henkisesti ja fyysisesti rikottuina. Osa ei selviä kouluajasta edes hengissä.

Tilanne on päässyt jo niin pahaksi, että moni lapsiperhe muuttaa pois suurimmista kaupungeista, jotta heidän lapsillaan olisi turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö. On selvää, että koulu- ja nuorisoväkivallan kitkemiseen ei riitä enää pehmeät keinot. Tarvitaan aivan toisen mittaluokan toimenpiteitä, jotta tämä tuhoisa kierre saadaan katkaistua.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Antsu
Vast: Nuoriin pesiytynyt väkivaltaa ihannoiva kulttuuri
Ja mikä on tämän aiheuttanut,no se on paljolti juuri tämä laite mitä nytkin katselemme. Osattiin sitä ennenkin kun ei ollut näitä orjuuttavia laitteita, mutta se oli sentään paljon pienempi muotoista eikä ihan niin raakaa kuin nykyään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Nuoriin pesiytynyt väkivaltaa ihannoiva kulttuuri
Aikuisiin se väkivaltaa ihannoiva kulttuuri on pesiytynyt koska lapsen tai nuoren tekemä raainkin väkivalta on VAIN kiusaamista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Nuoriin pesiytynyt väkivaltaa ihannoiva kulttuuri
Väkivaltaviihdettä on ollut "aina", esim. keskiajan hirttäjäisistä alkaen. Nykypäivän väkivaltaviihde on ehkä jotenkin överiä, mutta epärealistista väkivaltaviihde on ollut aina.

Myös kouluväkivaltaa on ollut "aina", eikä se aina ole ollut niinkään pientä ja harmitonta. Kanteleminen on tainnut olla vielä isompi tabu aikanaan kuin nyt.

Kuten lasten ja nuorten touhuissa yleensäkin, eiköhän kaikki lähde enemmänkin aikuisista ja heidän asenteistaan. Minä ensin -kulttuuri kukoistaa, some on päästänyt kaikenlaiset herjaajat, paljastajat ja valehtelijat lieastaan, välinpitämättömyys on suurta, empatia hukassa jne. Itseen ja omiin suhtaudutaan tavattoman suvaitsevaisesti ja silkkihansikkain, muihin aiempaakin ilkeämmin ja ymmärtämättömämmin.

Myös kasvatuksessa on tapahtunut muutoksia, ja lapset ovat nykyään tavattoman hyvin perillä omista "oikeuksistaan". Lasten kurittaminen (en tietenkään tarkoita ruumiillista kuritusta vaan muita kurinpitokeinoja) voi olla kodeissa melko olematonta ja kouluissa lähes kielletty, omia lapsia puolustetaan sokeasti kaikkea ulkopuolista vastaan (vaikka ulkopuoliset olisivat oikeassa), vaaditaan vähän ja sallitaan paljon.

Kilpailu on yhteiskunnassa raadollista ja ulottuu jo lapsiinkin. Pitää pärjätä ja olla suosittu, toisaalta jollei pärjää ja ole suosittu, on entistäkin pahemmin luuseri. Some sallii ennen kuulumattoman raakaa kielenkäyttöä ja käytöstä. Maailma on aina vain monimutkaisempi, ja monet lapset ja nuoret ovat eksyksissä ja voivat huonosti.

Jne jne jne. On epärealistista yrittää kitkeä kouluväkivaltaa, jos maailma ympärillä on puolihullu ja aikuiset tekevät mitä sattuu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
DALIT
Vähätellään vielä lisää !!!
Eiköhän otsikko jo kerro kaiken asian "tärkeydestä" kun käytetään kelvotonta kiertoilmaisua joka kutistaa ongelman niin olemattomaksi ettei sitä tarvitse edes huomata. Se on vain kiusaamista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alf
Vast: Vähätellään vielä lisää !!!
Nyt tuli vahvaa todistusta! Eihän henkistä ja ruumiillista väkivaltaa voi mitenkään kutistaa, etenkään enää näin 2020-luvulla, vain harmittomalta kuulostavaksi "kiusaamiseksi".

Mikäli voi niin silloinhan kuristusotettakin voisi ryhtyä kutsumaan "hapensaannin säännöstelyksi", kamppaamista "tasapainoaistin aktivoinniksi" ja koulutoverin tavaroiden varastamista "omaisuuden uusjaoksi". Julkista häpäisyä voisi sitten kutsua vaikka "tunnelukkojen avaamisterapiaksi".

Puhukaamme nyt kuitenkin vastaisuudessa asioista, ihan raa'asti, niiden oikeilla nimillä eli henkisestä ja ruumiillisesta väkivallasta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Vähätellään vielä lisää !!!
Sanan kiusaaminen käyttäminen henkisestä ja ruumiillisesta väkivallasta on juurikin sitä tosiasian kutistamista. Tosiasiassa sade kiusaa , kuivuus kiusaa, hyttyset kiusaa jne, kiusaamis sana lienee ihan sopiva kyseisessä yhteydessä eikä todellakaan henkisen ja fyysisen väkivallan yhteydessä. Kun puhutaan oikeilla nimillä, jopa rikosnimikkeillä, niin sivullinenkin tietää mitä on tapahtunut, kun puhutaan kiusaamisesta niin skaala on niin leveä että ei siihen riitä edes mielikuvitus.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
kirmeli
Kouluissa,
mutta luulisi nyt kuitenkin paljon tärkeämmäksi kasvatukselliseksi paikaksi kotia. Jos eivät vanhemmat kyseenalaista lapsen käyttäytymistä, puheita ja tekoja, niin missäpä se lapsi oppisi itse ajattelemaan tekojensa seurauksia tai tekojensa typeryyttä.
Kun vanhemmat itse käyttäytyvät sanotaan nyt vaikkapa naapuriaan kohtaan ilmselvällä häirintätarkoituksella, niin kyllähän siinä lapsi seuraa perässä ja oppii että toisia ihmisiä voi tahallisesti ja typerästi pyrkiä häiritsemään... Käyttäytyminen koetaan oikeutetuksi ja kaikki syy on aina siinä joka antaa kiusata, asettuu uhriksi ja niin päin pois. Mitäs on ja mitäs tekee... ittehän kerjää! Ja anteeksi nyt vaan, mutta huvittavinta tämä kiusaamispaasaus on erityisesti sen vuoksi, että ne joille sitä kasvatusvastuuta on ammattinsa puolesta annettu, voivat itse omassa elämässään käyttää epäasiallisia konsteja erilaisten itsellensä tavoittelemien etujen/etuoikeuksien/kummallisten valtasuhteisiin perustuvien seikkojen saavuttamiseen tai ihan vaan kompensoimaan omaa kurjuutta...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alf
Vast: Kouluissa,
"Mitä isot edellä, sitä pienet perässä."
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.