Lukijoilta

Vehnäturvan painoarvo kasvaa ihmiskunnan väkiluvun myötä

Timo Jakonen
Nouseva vehnän hinta terävöittänee jatkossa niin Suomen kuin koko EU:n maatalouden tulevia tavoitteita, sanoo kirjoittaja.
Nouseva vehnän hinta terävöittänee jatkossa niin Suomen kuin koko EU:n maatalouden tulevia tavoitteita, sanoo kirjoittaja.

Vehnä on viljelyalaltaan ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnän vuosituotanto maailmalla kuvaa ihmiskunnan ruokaturvan kehitystä ajan saatossa. Keskimäärin vehnäturva on maapallolla noin 100 kiloa henkeä kohti vuodessa. Suomessa vehnäturva on 130 kiloa, viimeisen viiden vuoden keskiarvona.

Vehnäturva oli maailmanpolitiikan keskiössä 1980-luvulla. Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Itänaapurimme pellot olivat olleet yhteisomistuksessa 60 vuoden jakson. Sitkeästi yritetty kommunistinen maatalous ei ollut ruvennut toimimaan.

Vuonna 1984 Neuvostoliiton oli ostettava 28 miljoonaa tonnia ulkomaista vehnää. Yhdysvallat vastasi maailmankaupan kysyntään. Se toi vuodessa vientimarkkinoille 39 miljoonaa tonnia. Takavuosina vehnän valttikortti oli Yhdysvalloilla.

Alituotannon ruoka, toimimaton kolhoosimaatalous ja vehnäturvan romahtaminen ovat perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uuden vallan aikana Venäjä aluksi jatkoi vehnän tuontia, mutta vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne. Yhteistalouden kolhoosipellot olivat muuttuneet yksityistalouden yhtiöpelloiksi. Jo tämän maauudistuksen myötä pellot alkoivat tuottaa. 2000-luvun alussa Venäjä siirtyi vehnän tuojasta vehnän viejäksi.

2010-luvun alussa Venäjä nousi viejien kärkikolmikkoon, Yhdysvaltain ja Euroopan unionin rinnalle. Vuonna 2016 Venäjä otti kolmikon johtopaikan. Sen nettovienti oli 27 miljoonaa tonnia, Yhdysvaltain 25 ja Euroopan unionin 22 miljoonaa tonnia.

Seuraavien vuosien kasvulukemat vahvistivat asetelman. Vuonna 2017 Venäjä vei vehnää ennätysmääränsä 41 miljoonaa tonnia. USA vei 20 ja EU 17 miljoonaa tonnia.

Pääsuunta on jatkunut. Yhdysvaltain maatalousministeriön lokakuussa 2021 päivitetty laskelma ennustaa, että Venäjä tulisi kaudella 2021/2022 viemään 35 miljoonaa tonnia, USA 20 ja EU 30 miljoonaa tonnia. Samaan sarjaan on tällä kaudella nousemassa Ukraina 23 miljoonalla tonnillaan.

Tänään maailmankaupan vehnän ostavat – öljyllään – Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan levottomat maat. Niiden yhteenlaskettu nettotuonti on tasolla 49 miljoonaa tonnia. Venäjän ja Ukrainan viennit kattavat sen kokonaan.

Vehnäturvan painoarvo kasvaa ihmiskunnan väkiluvun myötä. Poliittinen merkitys kasvaa niin kauan kuin Venäjä etenee maailman ykkösviejänä ja Lähi-itä sekä Pohjois-Afrikka vehnän ykköstuojina.

Tuorein vehnän painoarvon korostus tuli Afganistanin kriisistä. Maan väkiluku on 38 miljoonaa. FAO:n laskelman mukaan heistä 14 miljoonaa on nopean ruoka-avun tarpeessa. Käytännössä se tarkoittaa tuontivehnää Venäjältä.

Vehnäturva heijastuu myös vehnän maailmanhintaan. Keskimääräinen nousu kuluneen viiden vuoden aikana on 74 prosenttia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nouseva vehnän hinta terävöittänee jatkossa niin Suomen kuin koko EU:n maatalouden tulevia tavoitteita. Vehnäturva on yhä tärkeämpi mitattava.

Veli Pohjonen

maatalous- ja metsätieteiden tohtori

dosentti Helsingin yliopistossa

Kuusamo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ajattelija
niinpä
Kummatkin ovat tärkeitä pelinappuloita siis ruoka ja energia.
Suuresti siis ihmetteln joidenkin ihmisten kommentteja kun sanovat suomalainen maatalous täytyy ajaa alas kun saastutta koko itämeren ja suomen metsistä taikka soista ei saa tehdä energiaa vaan ne pitää suojella.
Jokaiselle valtiolla pitää olla oma uskottava energian tuotanto, ruoan tuotanto ja asevoimat niin itsenäisyys voidaan taata seuraavillekin sukupolville.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: niinpä
Kuka on väittänyt, että maatalous pitäisi ajaa alas? Saako se kuitenkaan kuormittaa vesistöjä entiseen malliin?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ilkka Reinne
Kotimainen
Ja kun syödään ruista hoidetaan kansanterveyttä ja ylläpidetään suomalaisia viljatiloja!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Kotimainen
Hieman kummastelin kirjoituksen keskittymistä vehnään, vaikka se onkin olennaisen tärkeä elintarvike maailmanlaajuisesti. Jos puhutaan ylipäätään elintarviketurvasta, niin Suomi voisi pyrkiä huolehtimaan omastaan muilla(kin) saroilla kuin vehnän viljelyssä. Meillä ainakin peruna ja ruis olisivat kriisissä merkittäviä viljelykasveja vehnän rinnalla. Ja jos maailmanlaajuista kriisiä ajatellaan, eiköhän kysyntää olisi muustakin kuin vehnästä, joka ei ole erityisen suotuisa kasvi Suomessa viljeltäväksi. Joten ylipäätään kannatan vahvaa maataloutta Suomessa.

Minulla on muuten se käsitys, että ruista joudutaan tuomaan Suomeen. Jos söisimme enemmän ruista, lisäisikö se kasvatusta Suomessa vai tuontia ulkomailta...?

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Kotimainen
Olen suuri ohran ystävä ja olen peräänkuuluttanut mm. elintarviketeollisuutta käyttämään ohraa riisin sijaan (esim. valmisruoissa). Useimpia ei tunnu kiinnostavan pätkän vertaa. Ohrasta saa todella maukasta leipää, peittoaa vehnäleivän 6-0 milloin tahansa – tosin ohra leipoutuu paremmin vehnälisällä, mutta ohraleipää ei löydy suurten kauppojen valikoimista, eikä juuri pientenkään.

Luin taannoin jostain, että ohra ei kasvaisi hyvin, eli ei ole tuottoisa – kuitenkin ohra on yksi vanhimmista viljoistamme ja kasvualuetta on periaatteessa koko maa. Mutta karjanrehuksi se näyttää kasvavan ja kaljan tekoonkin. Minä ihmettelen.
Talkkunapuuro on yksi herkuistani, jauhoihin käytetään paahdettua ohraa, ruista ja kauraa.

Hamppu ja tattari ovat jopa vanhempia kuin ohra. Hamppua jossain määrin käytetään öljynä, vaikka sitä olisi mahdollista käyttää paljon muuhunkin, joku hullu Huittisissa kuitenkin viljelee hamppua. Tattarikin taitaa olla vain lähinnä keliaatikoiden käytössä, vaikka esim. tattariletut ovat maailmalla herkkua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ilkka Reinne
Vast: Kotimainen
Ja mikäli tarkstellaan huoltovarmuudennäkökulmasta meidän kannattaisi kiinnitää huomiota myös kauraan sekä ohraan, perinteisiin juureksiimme sekä öljykasveista camelinaan, rypsiin, raspiin sekä huomioida että keräämme marjasatomme luonnosta omille markkinoillemme ja keruutulot kotimaahamme hyödyntämään normaalin yrtti-, kasvis- ja hedelmätuotantomme lisänä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ilkka Reinne
Vast: Kotimainen
Ja monipuolista papukasvi tuotantoa unohtamatta!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Kotimainen
Ilkka Reinne: Juuri näin! Unohtamatta sieniä.
Esim. kotimaisten juuresten käyttö on meidän fossilien mukana kuolemassa – ainakin muuten kuin jouluruoissa (jotka Saarioisten äiti valmistaa). Vain vegaaniystäväni käyttävät niitä päivittäisessä ruokavaliossaan.
Muuten, BBC liputti viime viikolla näkyvästi mukulasellerin puolesta!

Kauppa puhuu paljon lähiruoan puolesta – tv-kokitkin. Mutta mikä kumma siinä lähiruokaketjussa on kun se omena maksaa AINA enemmän Paraisilta tuotuna, kuin vaikka Ahvenanmaalla tai Akaalla kypsynyt hedelmä? Onko se laillistettu keino ryöstää (tyhmää) kuluttajaa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.