Lukijoilta

Koulutuskeskustelun harhaiskuja

Viimeaikaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa on noussut näyttävästi esiin kaksi näkemystä, joita yhdistää historiattomuus, historiatajun puute. Mistä on kysymys? On syytä aloittaa esitettyjen näkemysten keskeisestä sisällöstä.

Ensimmäisen näkemyksen mukaan koulutuspolitiikka ylläpitää ja uusintaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta Suomessa kuten professori Kristiina Brunila väittää (HS 6.10.). Emme kiistä väitettä näin muotoiltuna.

Toinen näkemys liittyy meritokratiaan. Michael Sandelinin teokseen The Tyranny of Merit (2020) tukeutuva ajatus lähtee siitä, että opillisten meriittien ylikorostaminen johtaa tai voi johtaa vähemmän koulutettujen kansalaisten vähättelyyn, jopa halveksuntaan.

Tämäkin väite voi pitää paikkansa. Suomessakin on tutkittua tietoa (Anu Kantola & Hanna Kuusela, 2019) siitä, kuinka monet varakkaat ihmiset pitävät menestystä omana ansionaan ja unohtavat kansalaisten elämään vaikuttavat yhteiskunnalliset ja muut kontekstit. On kuitenkin syytä todeta, ettei joidenkin kansalaisten tai jopa laajempien ryhmien huono käytös tai perusteeton näkemys voi mitätöidä koulutuksen aikaansaamia myönteisiä muutoksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Molemmissa argumenteissa on paha valuvika, joka sallii käyttää niitä poliittisesti tarkoitushakuisesti ohittaen asioiden todelliset syy- ja seuraussuhteet.

Ongelma on siis historiattomuus ja siihen liittyen koulutuksen ja koulutuspolitiikan muutosten yhteiskunnallisen kontekstin ohuus. Suomalaisen yhteiskunnan menestystarina tasa-arvon mallimaaksi on ollut paljolti koulutuksen laajentamisen ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien vahvistamisen historiaa.

Koulutus on mahdollistanut sosiaalisen nousun. Se on ollut demokraattisen yhteiskunnan kehityksen ja vahvan keskiluokan muodostumisen perusta. Silti koulutuspolitiikalla on voinut olla ja on vähemmän myönteisiä vaikutuksia. Olennaista onkin nähdä muutokset ja muutosten kontekstit.

Suomessa 2000-luvun koulutuspolitiikka on valitettavasti nakertanut koulutuspolitiikan positiivisia funktioita ja vahvistanut koulutuksen eriarvoistavia elementtejä – tietyiltä osin jopa luokkayhteiskunnan elementtejä.

Sama koskee koulutuksen meritokraattisia piirteitä. On erinomainen asia, jos nuoria kannustetaan opiskelemaan ja tutkintojen suorittaminen avaa heille työuria ja muita etenemisen väyliä. Koulutuksen ja tutkintojen merkityksen vähentäminen esimerkiksi poliittisten virka- ja muiden nimitysten tieltä luo laajalti moraalikatoa.

On selvää, mutta se on toinen asia, että kaikenlaista työtä ja yrittäjyyttä pitää arvostaa. Jos jonkun kotikasvatus on niin huono, ettei hän tätä tajua, syy on kotikasvatuksessa, ei reiluun kilpailuun perustuvassa meritokratiassa.

Analyyttinen keskustelu vaatii tarkkuutta sekä historian että yhteiskunnan mekanismien riittävää tuntemusta. Muuten kärpäsestä voi tulla härkänen eikä metsää nähdä puilta. Sellaista ajattelua tulee varoa.

Jukka Kekkonen

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori, Helsingin yliopisto

Matti Taneli

kasvatustieteen tohtori, teologian ja filosofian maisteri, opettaja ja pappi, Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt
"Koulutuskeskustelun harhaiskuja"
- Kirjoitus oli mielestäni hieman vaikeaselkoinen ja sen tarkoitus jäi epäselväksi. Seuraavassa oma käsitykseni sen sisällöstä.

Kirjoittajat arvostelivat viimeaikaista koulutuskeskustelua, jonka mukaan koulutuspolitiikka ajaa hyväosaisten etua ja että yhteiskunnassa korostetaan liikaa koulutustaustaa. Heidän mukaan noihin väitteisiin liittyy historiatajun puute.

Kirjoittajat huomauttivat, että suomalaisen yhteiskunnan menestystarina tasa-arvon mallimaaksi on ollut pitkälti juuri koulutusjärjestelmämme ansiota. Se on antanut myös vähempiosaisille mahdollisuuden menestyä ja ollut demokraattisen yhteiskuntamme kehityksen perustana.

Koulutustaustan ylikorostamisesta sanottiin, että on ihan hyvä, että nuoria kannustetaan opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoja. Mutta samalla kaikenlaista työtä ja yrittäjyyttä pitäisi arvostaa koulutustaustasta riippumatta.

Vaikka esitettyjä väitteitä kritisoitiin, kumpaakaan niistä ei kumottu täysin.

Omasta mielestäni suomalaisen koulujärjestelmän ansioita ja merkitystä yhteiskuntamme kehittymisen tekijänä ei voi liioitella. Mutta samalla täytyy todeta, että koulujärjestelmämme on nykyään enää vain varjo entisestä. Mitä paremmin historian tuntee, sitä paremmin ymmärtää koulujemme nykyisen rappion.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Ennen oli ennen ja nyt on nyt
"Kirjoitus oli mielestäni hieman vaikeaselkoinen ja sen tarkoitus jäi epäselväksi." Olen samaa mieltä. Mihin pyrittiin?

"Vaikka esitettyjä väitteitä kritisoitiin, kumpaakaan niistä ei kumottu täysin." Totta. Todetaan, että näin väitetään, ja onhan se tottakin. Mutta. Mutta mitä?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.