Lukijoilta

Kaoottisten kasvuympäristöjen kalliin hinnan maksavat lapset

Marttiina Sairanen
Varhaiskasvatuksessa lasten päiviä värittävät uupuneet aikuiset, vaihtuvat ihmiskontaktit ja levoton ympäristö. Pahimmassa tapauksessa myös vanhemmat ovat uupuneita, sanoo kirjoittaja.
Varhaiskasvatuksessa lasten päiviä värittävät uupuneet aikuiset, vaihtuvat ihmiskontaktit ja levoton ympäristö. Pahimmassa tapauksessa myös vanhemmat ovat uupuneita, sanoo kirjoittaja.

Varhaiskasvatuksen haasteet ovat nousseet vahvasti tapetille. Ei myöskään ole kauaa siitä, kun saimme tutkimustuloksia siitä, että maamme vanhemmat kuuluvat maailman uupuneimpien joukkoon.

Lokakuussa 2021 julkaistu Lastensuojelun Keskusliiton selvitys ”Kovemmin käsin – suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö” kertoo karua tarinaa siitä, kuinka vanhemmuuden tukeminen Suomessa on mennyt metsään; 44 prosenttia vanhemmista on käyttänyt kasvatuskeinoina fyysistä ja henkistä kuritusta. Nousee iso huoli siitä, että molempien tilanteiden keskiössä on lapsi, hän, joka rakentaa maamme tulevaisuuden.

Pieni lapsi viettää varhaiskasvatuksessa suurimman osan hereilläoloajastaan. Turvattomat päivät varhaiskasvatusyksikössä muodostavat tällä hetkellä kasvavien ihmisten lapsuuden. Päiviä värittävät uupuneet aikuiset, vaihtuvat ihmiskontaktit ja levoton ympäristö.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Selvityksen mukaan huonoimmassa tapauksessa kotona vanhemmat potevat samanlaista uupumusta kuin varhaiskasvatuksen työntekijät, joten myönteinen vuorovaikutus voi jäädä vähäiseksi sielläkin. Ikävimmässä tapauksessa kasvatuskeinoina on fyysinen ja henkinen kuritus, nuo keinot, jotka voisi kuvitella jääneen 1960-luvulle. Kuitenkin tällaiset päivät toistuvat usean lapsen elämässä vuonna 2021. Mitä hän kantaa niistä mukanaan aikuisuuteen? Millaisia työkaluja ja selviytymiskeinoja hän saa elämän varrelle?

On hienoa, että opettajien koulutuspaikkoja lisätään ja koulutustasoa varhaiskasvatusyksiköissä nostetaan. Koulutuspaikat kuitenkin kumisevat tyhjyyttään ja opettajan paikat jäävät edelleen täyttämättä, ellei kaikista selkeintä ja helpointa tietä asioiden korjaamiseksi oteta käyttöön.

Raha on se, joka tässäkin tapauksessa ratkaisee. Ei henkilöstöä saa pysymään pelkästään sydämen kutsumuksella, vaikka sekin on tärkeää.

Entä kuinka monta uupunutta vanhempaa meillä olisi jatkossa, mikäli avun hakeminen olisi enemmän hyväksyttävää ja mikäli pieniin haasteisiin olisi saatavilla enemmän matalan kynnyksen tukea?

Lapsi sopeutuu kaikkeen eikä välttämättä edes protestoi.

Jos väsynyt vanhempi on täysin vailla keinoja lapsensa kanssa kasvatustilanteissa, hän luultavasti tarttuu samaan toimintamalliin, mihin omassa lapsuudessakin on tartuttu. Ehkä se oli vyöstä sormille, ehkä tylytys tai virheistä huutaminen. Hän ei voi vanhempana valita uudenlaista vuorovaikutusta lapsensa kanssa, jos ei itse ensin ole tietoinen, että sellainen on mahdollista tai edes tiedosta, minkälaiset arvet hänen toimintansa lapseen jättää.

Kukaan vanhempi ei halua tietoisesti olla välinpitämätön lastaan kohtaan eivätkä varhaiskasvatuksessa työskentelevät halua olla selviytymistilassa vaeltavia räjähdysherkkiä ihmisraunioita. Ei kukaan halua aiheuttaa tahallaan traumaa toiselle, vaan ihminen on tietyltä osin ympäristön tekijöiden summa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Niin myös lapsi, hän löytää vahvuutensa ja kasvaa sitä rohkeammaksi ja tasapainoisemmaksi, mitä enemmän häntä on kasvun varrella tuettu.

Niin ympyrä kiertää kehää ja nyt on aika valita, millainen kehä siitä muodostuu. Hyvinvoinnin, tasapainon ja rauhallisen kasvuympäristön kehä vai uupumuksen, kaaoksen ja turvattomuuden sävyttämiä lapsuuden päiviä.

Lapsi sopeutuu kaikkeen eikä välttämättä edes protestoi. Hän ottaa sen, mitä sillä hetkellä annetaan. Hän kehittää selviytymiskeinot ja kasvaa niiden turvin.

Arvoisat päättäjät, onko meillä varaa korjata vuosien päästä sitä vahinkoa, joka syntyy, kun näissä kasvuympäristöissä kasvaneet ihmiset kasvavat aikuisiksi?

Kaisu Oikarinen

varhaiskasvatuksen opettaja

Helsinki

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sivustaseuraaja
Läsnäolo riittäisi
Kirjoittaja vaatii koulutuksen lisäämistä, kuten häneltä opettajana edellytetäänkin. Kyseenalaistan tämän lempilauseellani: Kuinka äidit ympäri maailman ovat pystyneet kasvattamaan lapsena kunniallisiksi ja toimeentuleviksi kansalaisiksi vaikka – kuten omalla äidilläni, ei ole ollut kansakoulua kummempaa koulutusta, kaikilla ei sitäkään.

Usein pienelle pelkkä aikuisen fyysinen läsnäolo ja lämmin syli riittää. Lohduttaa osaamme kaikki, eikä siihen tarvitse koulutusta.

Nykyisen työttömyyden aikana, monet syyttävät maahanmuuttajia luvuista. Lohduttamaan ja lapsia pukemaan ei tarvitse kieltä, monet maahanmuuttajataustaiset ovat luontaisesti ja kulttuurillisesti suuntautuneet huolenpitoon. Eiväkä kaikki suomalaisetkaan ole kiinnostuneita vuosia kestävästä koulutuksesta, vaan haluavat töitä.

Tähän pitäisi kuntien panostaa, ei koulutukseen päätehtävänään. Sama pätee hoitajapulaankin, apukäsiä siellä tarvittaisi, jotta koulutetut voivat tehdä sitä mihin heidät on koulutettu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.