Turku ajaa väärille raiteille
Turulla menee lujaa: asuntoja rakennetaan ennätysmäärä, kaupunkikuvaa kohennetaan uudella musiikkitalolla ja raitsikkaa suunnitellaan. Villiä menoa rahoitetaan velkaa kasvattamalla. Milloin se on tarkoitus maksaa ja ketkä sen maksavat?
Kaupungin tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista ja viihtyisyydestä. Turun viimeaikaiset suunnitelmat ja päätökset toimivat päinvastaiseen suuntaan.
Keitä varten uusia asuntoja rakennetaan tuhatmäärin? Tilastokeskuksen tuore väestöennuste kertoo, että lapsia syntyy aiempaa vähemmän ja Suomen väkiluku kääntyy laskuun 15 vuoden kuluttua; Turunkin asukasluku kasvaa vain muutamalla sadalla vuodessa – lähinnä maahanmuuton ansiosta.
Rakentamista ollaan myös ohjaamassa nykyasukkaille tärkeisiin asuinalueisiin. Muualla Euroopassa lähimetsiä ja puistoja arvostetaan viihtyisyyden lähteinä, ilman pudistajina ja tärkeinä hiilinieluina – niihin koskeminen tietäisi poliittista itsemurhaa.
Mikäli rakentaminen, kuten nyt eri puolilla kaupunkia tapahtuu, huonontaa nykyisten asukkaiden viihtyisyyttä, yhä useampi äänestää jaloillaan ja muuttaa lähikuntiin. Tätä edesauttavat myös surullisenkuuluisat investoinnit ja käsistä karanneet kustannukset, jotka aikanaan kaatuvat kaupunkilaisten maksettaviksi. Ja kuka vastaa tyhjiksi jääneistä asunnoista? Turun päättäjien olisi syytä painaa jarrua ja ottaa aikalisä.
Myös raitsikka on esimerkki väärille raiteille ajamisesta. Se olisi kallis, jäykkä ja vanhanaikaiseksi käyvä ratkaisu, joka palvelisi vain pientä osaa turkulaisista.
Uudet sähköbussit ovat huomattavasti joustavampi ja edullisempi vaihtoehto. Tekniikan Maailma (18/2021) siteeraa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tietokantaa vuodelta 2017. Sen mukaan sähkökäyttöinen kaupunkibussi kuluttaa merkittävästi vähemmän sähköä henkilökilometriä kohti kuin raitiovaunu.
Teknologia on neljässä vuodessa kehittynyt edelleen, ja lisäksi vetybussit ovat liikenteessä nopeammin kuin raitsikka kirskumassa Varissuolta satamaan. Raiteet eivät muutenkaan auttaisi liikenteen päästöjen pienentämistä: raitsikkaa käyttämään siirtyisivät vain nykyiset bussimatkustajat.
Kun tulevaisuuden ilmastoratkaisuja punnitaan, tärkein kysymys kuuluu: miten saada niin Turun kuin sen lähiseudun asukkaat käyttämään autonsa sijaan julkisia kulkuneuvoja, polkupyörää tai vaikkapa potkulautaa työ- ja asiointimatkoihinsa. Tämän selvittämiseen voisi ohjata raitsikan suunnitteluun varatut määrärahat.
Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona on lähijunaliikenteen käynnistäminen, mitä myös Turun ympäristökunnat kannattavat. Varsinais-Suomen maakuntahallitus on todennut (18.10.), että Varsinais-Suomessa on erinomaiset edellytykset kestävälle asunto- ja työmarkkina-alueelle, mikäli joukkoliikennettä, mukaan lukien alueellista junaliikennettä, hyödynnetään. Lähijunaliikenteen voi käynnistää kolmella ratasuunnalla: Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin.
Näillä rataosuuksilla raiteetkin ovat valmiina. Haasteena taas ovat vanhojen pysäkkien käyttöönotto ja liityntäpysäköinnin järjestäminen. Nekin ovat järjestettävissä, mikäli tahtoa löytyy. Yhtenä ratkaisuna on kehittää pyöräilyä: pyörät vievät autoja vähemmän pysäköintitilaa, tai ne voi nostaa junaan. Esimerkiksi Paimion asemalta voisi nousta pyörineen junaan ja jatkaa sillä töihin Kupittaalta.
Pääkaupunkiseudulla tällainen toimii hyvin. Turussa ja sen lähikunnissakin pyöräteitä ja niiden opastuksia on viime vuosina kehitetty ansiokkaasti, ja työmatkapyöräily on selvästi lisääntynyt. Hyvä suuntaus jatkuisi, kun pyörille vielä saisi turvallisia säilytystiloja ja yhä useampia väyliä talvikunnossapitoon.
Pyöräilyn edistäminen on muita liikennemuotoja edullisempaa niin kunnille, työnantajille kuin itse työmatkalaisillekin.
Jouko Parviainen
Kaarina
