Lukijoilta

Turku ajaa väärille raiteille

Turulla menee lujaa: asuntoja rakennetaan ennätysmäärä, kaupunkikuvaa kohennetaan uudella musiikkitalolla ja raitsikkaa suunnitellaan. Villiä menoa rahoitetaan velkaa kasvattamalla. Milloin se on tarkoitus maksaa ja ketkä sen maksavat?

Kaupungin tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista ja viihtyisyydestä. Turun viimeaikaiset suunnitelmat ja päätökset toimivat päinvastaiseen suuntaan.

Keitä varten uusia asuntoja rakennetaan tuhatmäärin? Tilastokeskuksen tuore väestöennuste kertoo, että lapsia syntyy aiempaa vähemmän ja Suomen väkiluku kääntyy laskuun 15 vuoden kuluttua; Turunkin asukasluku kasvaa vain muutamalla sadalla vuodessa – lähinnä maahanmuuton ansiosta.

Rakentamista ollaan myös ohjaamassa nykyasukkaille tärkeisiin asuinalueisiin. Muualla Euroopassa lähimetsiä ja puistoja arvostetaan viihtyisyyden lähteinä, ilman pudistajina ja tärkeinä hiilinieluina – niihin koskeminen tietäisi poliittista itsemurhaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mikäli rakentaminen, kuten nyt eri puolilla kaupunkia tapahtuu, huonontaa nykyisten asukkaiden viihtyisyyttä, yhä useampi äänestää jaloillaan ja muuttaa lähikuntiin. Tätä edesauttavat myös surullisenkuuluisat investoinnit ja käsistä karanneet kustannukset, jotka aikanaan kaatuvat kaupunkilaisten maksettaviksi. Ja kuka vastaa tyhjiksi jääneistä asunnoista? Turun päättäjien olisi syytä painaa jarrua ja ottaa aikalisä.

Myös raitsikka on esimerkki väärille raiteille ajamisesta. Se olisi kallis, jäykkä ja vanhanaikaiseksi käyvä ratkaisu, joka palvelisi vain pientä osaa turkulaisista.

Uudet sähköbussit ovat huomattavasti joustavampi ja edullisempi vaihtoehto. Tekniikan Maailma (18/2021) siteeraa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tietokantaa vuodelta 2017. Sen mukaan sähkökäyttöinen kaupunkibussi kuluttaa merkittävästi vähemmän sähköä henkilökilometriä kohti kuin raitiovaunu.

Teknologia on neljässä vuodessa kehittynyt edelleen, ja lisäksi vetybussit ovat liikenteessä nopeammin kuin raitsikka kirskumassa Varissuolta satamaan. Raiteet eivät muutenkaan auttaisi liikenteen päästöjen pienentämistä: raitsikkaa käyttämään siirtyisivät vain nykyiset bussimatkustajat.

Kun tulevaisuuden ilmastoratkaisuja punnitaan, tärkein kysymys kuuluu: miten saada niin Turun kuin sen lähiseudun asukkaat käyttämään autonsa sijaan julkisia kulkuneuvoja, polkupyörää tai vaikkapa potkulautaa työ- ja asiointimatkoihinsa. Tämän selvittämiseen voisi ohjata raitsikan suunnitteluun varatut määrärahat.

Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona on lähijunaliikenteen käynnistäminen, mitä myös Turun ympäristökunnat kannattavat. Varsinais-Suomen maakuntahallitus on todennut (18.10.), että Varsinais-Suomessa on erinomaiset edellytykset kestävälle asunto- ja työmarkkina-alueelle, mikäli joukkoliikennettä, mukaan lukien alueellista junaliikennettä, hyödynnetään. Lähijunaliikenteen voi käynnistää kolmella ratasuunnalla: Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näillä rataosuuksilla raiteetkin ovat valmiina. Haasteena taas ovat vanhojen pysäkkien käyttöönotto ja liityntäpysäköinnin järjestäminen. Nekin ovat järjestettävissä, mikäli tahtoa löytyy. Yhtenä ratkaisuna on kehittää pyöräilyä: pyörät vievät autoja vähemmän pysäköintitilaa, tai ne voi nostaa junaan. Esimerkiksi Paimion asemalta voisi nousta pyörineen junaan ja jatkaa sillä töihin Kupittaalta.

Pääkaupunkiseudulla tällainen toimii hyvin. Turussa ja sen lähikunnissakin pyöräteitä ja niiden opastuksia on viime vuosina kehitetty ansiokkaasti, ja työmatkapyöräily on selvästi lisääntynyt. Hyvä suuntaus jatkuisi, kun pyörille vielä saisi turvallisia säilytystiloja ja yhä useampia väyliä talvikunnossapitoon.

Pyöräilyn edistäminen on muita liikennemuotoja edullisempaa niin kunnille, työnantajille kuin itse työmatkalaisillekin.

Jouko Parviainen

Kaarina

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (47)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Asiantuntijakommantaattori
Lähijuna
Lähijuna-asemat itäharjulle, skanssiin ja varissuolle korvaisivat koko ratikan. Linjaa voisi jatkaa edullisesti littoisiin ja piikköön, raiteet ovat jo valmiina.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Lähijuna
Hyvä kirjoitus, mutta aikamuoto on väärä.. Turku ajaa väärillä raiteilla, eikä "Turku ajaa väärille raiteille".
Lähijunalla pääsee myös satamaan, Pansioon, Raisioon, Naantaliin ja Lietoon. Kaikki kyseiset linjat kulkisivat Turun keskustan kautta. Mihin me uutta raitiotietä tarvitaan?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Lähijuna
Samppa, tuossa on kyseessä sijamuoto, ei aikamuoto. En muuten piittaa, mutta jos alkaa muita oikaista, niin pitäisi itse kirjoittaa oikein.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa_Pasa
Vast: Lähijuna
Tässä on pari ongelmaa.
1. Raideliikenteen monopoli, Turku ei voi päättää lähijunista.
2. Kiskot eivät mene lähelläkään asutus- ja työpaikkakeskittymiä, eikä myöskään keskustaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Lähijuna
Raideliikenteen monopoli on kieltämättä ongelma, kun VR ei ole innostunut. Jos Turussa saataisiin aikaan yksimielisyys siitä, että lähijunaliikennettä halutaan, voisi tehokas asian ajaminen VR:n ja muihinkin suuntiin tuottaa tulosta.

Kiskot kulkevat monien asutus- ja työpaikkakeskittymien läheltä - itse asiassa sen verran monien, että seisakkien sijoittelu vaatisi aika lailla harkintaa. Ihan vieri viereen niitä ei voi junalle panna, joten pitäisi miettiä, missä seisakkeet palvelisivat mahdollisimman monia.

Raitiotien puolustajat asettavat mitä hurjimpia toiveita siihen; se kerää ihmisiä ympärilleen kuin kärpäspaperi kärpäsiä, maan arvo raitioradan varrella nousee pilviin jne. Miksi ei lähijuna toimisi samaan suuntaan, vaikkakin ehkä vähän realistisemmin odotuksin? Uusia asuinalueita kaavaillessa olisi varmasti eduksi, jos niiden läheltä kulkisi lähijuna.

Vain turkulainen katsoo, ettei rautatieasema ole keskustassa. Turkulaiselle keskusta on kauppatori ja sitä ympäröivät korttelit. Ehkä sentään joskus voisi antaa elämän laajentua torilta ihan jopa muutaman korttelin päähän, peräti rautatieasemalle asti? Erittäin suppeana Turun keskusta ei ole erityisen elinvoimainen tai kiinnostava. Olisi pelkästään hyväksi, että keskusta laajenisi - esim. rautatieaseman suuntaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa_Pasa
Vast: Lähijuna
Kauppatorilla on paikallisliikenteen keskus, sitä ei olla siirtämässä. Siksi olisi äärimmäistä typeryyttä siirtää ruuhkaisimpien linjojen seisake kilometrin päähän Kauppatorista.

Varissuolla rata menee kaukana lähiön keskuksesta, puoli kilometriä väärään suuntaan Itäkeskuksesta. Itäharjun kohdalla rata menee moottoritien toisella puolella. Kupittaalta rautatieasemalle ei ole ainoatakaan seisaketta tai sopivaa paikkaa.

Junaradalle ei myöskään saada ikipäivänä samanlaista vuoroväliä, mitä suunnitellaan raitiotielle.

Toisin sanoen harva vuoroväli ja harvat seisakkeet kaukana kaikesta eivät ole houkutteleva ratkaisu. Pidetään lähijuna lähikuntien ja keskuskunnan välisenä asiana.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mikkemakke
Vast: Lähijuna
Kaupunkijoukkoliikenteen keskus siirtyy Kauppatorilta uuteen matkakeskukseen junaradan päälle aikanaan. Myös raitiotien varrelle joudutaan rakentamaan lisää ja tiiviimmin kerrostaloja. Ei suunniteltu raitiotiekään ole koko matkalla asuinalueiden keskellä. Lisäksi korona-aikana Fölin matkustajamäärä on vähentynyt 35-40 prosenttia. Kapasiteettiongelmaa ei ole pitkään aikaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa_Pasa
Vast: Lähijuna
Ei paikallisbussien hubi ole siirtymässä Kauppatorilta yhtään mihinkään. Tämä on joku hevosmiesten tietotoimiston uutinen :D
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Lähijuna
Torin ongelma on nyt se, että suunnittelussa ei mietitty lainkaan joukkoliikennettä.

Jos asiaa olisi mietitty, olisi Tori siirretty kohti Hansaa Aurakadun verran jolloin Aurakatu olisi rauhoitettu torialueeksi ilman autoja ja busseille sitten tehty lisää tilaa Kauppiaskadun puolelle. Samaten Yliopistonkatu olisi rauhoitettu torialueeksi ja Eerikinkadulle tehty toinen bussien pysäkkialue.

Ja jos oikein olisi haluttu parantaa joukkoliikenteen tilannetta niin osa bussipysäkeistä olisi siirretty Kauppiaskadun ja Eerikinkadun alle osaksi tuota parkkihallia, samalla olisi saatu kulkuväylät Torin alle yhdistämään toria ympäröivät korttelit toisiinsa.

Mutta Turku kulkee suunnittelijoidensa mukana jälkijunassa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Peku
Kiitos neuvoista
Mielenkiintoista huomata miten juuri kaarinalaiset ottavat kantaa Turun asioihin ja vastaavasti ovat erittäin tarkkoja omasta suvereniteetistaan.
Onko nyt tosiaankin niin ettei Turkuun saa enää rakentaa uusia asuntoja.
Raitsikka on vanhanaikainen, kirskuva ja jäykkä eikä sitä saa rakentaa alueelle jossa asuu paljon paljon ihmisiä.
Lähijuna on moderni liikennemuoto jonka käyttöönotto on lähes ilmaista. Vain asukkaat radanvarrelta puuttuvat. Nyt hieman logiikkaa peliin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Kiitos neuvoista
Heh, Pekun väitteet raitiotiestä ovat kaikki väärin. Sen sijaan ne sopivat lähijunaan. Raitiotie on paljon halvempi rakentaa kuin lähijunan kiskot, se vie vähemmän tilaa ja sille saadaan tiheämpi liikenne tarvittaessa. Tämän lisäksi raitiotie voidaan rakentaa vaikka Turun keskustaan Torin viereen, lähijunaa ei.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aleksi
Vast: Kiitos neuvoista
Kliseiden sijaan enemmän faktaa.
Tampereen uusi ratikka kulkee Sammonkadulla aivan asuntojen vierestä, kirskumatta ja hiljaisesti. Sen ääntä ei tuskin voi pitää häiritsevänä. Jos kaarteiden vieressä on asuntoja - esimerkiksi Hakametsän pysäkin kohdalla - Tampereen ratikka käyttää ohjelmoitavaa laippavoitelua. Laippavoitelu ehkäisee kaarrekirskunnan. Tämän voi jokainen käydä itse toteamassa Tampereella.

Olennaisempaa vielä on, että junaradan melutaso ja jyminä ovat moninkertaiset. Sen viereen voida sijoittaa asutusta samalla tavalla raitiotien. Jaetulla radalla, jolla kulkee kaukojunia, raskaita tavarajunia ja tulevaisuudessa myös suurnopeusjunia ei myöskään ole mahdollista ajaa raitiotien tiheää 7,5 minuutin vuoroväliä. Lähijuna kauempana sijaitseviin kuntiin on mahdollinen, mutta ei vaihtoehtona kaupunkiraitiotielle.

Puheet tai raitiotien jäykkyydestä tai vanhanaikaisuudesta ovat jaarittelua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jopas,jotain.
Vast: Kiitos neuvoista
Aleksi
Tampereella oltiin aikanaan huolissaan raitiotien mahdollisesta meluhaitasta.
Kovaa oli selitys, että nykyaikainen ratikka on hiljainen eli meluhaittaa ei tule, kuinkas sitten kävi.
" Hervannassa ei kuulu juurikaan muu liikenteen ääni, kuin ratikan kirskunta kiskoja vastaan. Onko epäonnistunu kaarteiden teko? Väärään suuntaan kallistukset, tai liian pieni kallistus. Voi olla vähän liian tiukkojakin ne mutkat? Ei tuollasta kiljumista pitäis olla. Pyörät, ja raiteetkin kuluu nopeesti. On sen verran kovameteli, että tuskin tottuu ihan äkkiä."

Kun melusta on valitettu vastaa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö:

– Ratikka on itsessään lähes äänetön kulkuväline, mutta esimerkiksi kaarrekirskunta on raitiotieliikenteeseen kuuluva ominaisuus.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aleksi
Vast: Kiitos neuvoista
@Jopas,jotain
Tuo kommenttisi, mistä osa on Suomi24-sivustolta kopioitu, on jo kiertänyt Turun sosiaalisessa mediassa. Sellaisen henkilön käyttämänä, joka halusi löytää Tampereen raitiotiestä vain vikoja.

Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtajan lause puolestaan on isommasta kokonaisuudesta irroitettu. Kokonaisuudessaan Sirviön lausunto kuuluu näin:

["– Olemme tehneet parannuksia mm. kaarrekirskunnan ja vaihdeäänien hallintaan. Ratikka on itsessään lähes äänetön kulkuväline, mutta esimerkiksi kaarrekirskunta on raitiotieliikenteeseen kuuluva ominaisuus. Meille on erittäin tärkeää, että sekä matkustajat että raitiotien varren asukkaat ovat tyytyväisiä ja siksi olemme kuulleet ja keskustelleet asukkaiden kanssa näistä asioista. Ominaispiirteisiin ei voida kaikilta osin vaikuttaa, mutta olemme löytäneet toimivia ratkaisuita, joilla on jo parannettu ja voidaan jatkossa parantaa näitäkin asioita, Sirviö selventää..." ]

Eikö Sirviön vastaus nyt kuulostakin nyt aivan toiselta?
Jonkin verran maailman metroilla ja raitiovaunuilla kulkeneena tiedän kyllä mitä raidemelu voi olla.
Oman kokemukseni perusteella Tampereen ratikka on varsin hiljainen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Peku
Vast: Kiitos neuvoista
Tarkoitin kyllä käyttää ironiaa. Ei ehkä huomattu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jopas,jotain.
Vast: Kiitos neuvoista
Aleksi
Ei tuolla nyt niin väliä ole, mutta ei tuossa mistään suomi-24 sivustolta kopiointia ole.
Tuo melusta valittavan kommentti on Tampereen fb ryhmästä kopioitu.

Sirviön vastaus kuulostaa aika samalta kuin hesasta HLK:n suunnitteluinsinööri Tuomo Tukiaisen kommentti, että raidemelua koitetaan vähentää mutta ei meluttomaksi saada.
Sinusta ratikka on aika hiljainen ok, Usean muun mielestä kirskunta on kovaa ja häiritsevää

Eikä raide melu koske pelkästään Tamperetta ja Helsinkiä, ihan ympärimailmaa ratikat mennä kirskuu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aleksi
Vast: Kiitos neuvoista
@Jopas,jotain
Ei ilmeisesti mennyt jakeluun, joten vielä kerran: Tampereen ratikka kulkee Sammonkadulla aivan asuntojen vierestä, täysin kirskumatta ja hiljaa. Suoralla linjalla raideliikenne ei muutenkaan koskaan kirsku ja Hakamäen kaarteessa automaattinen laippavoitelu eliminoi kaarrekirskunan niin että se ei häiritse lähellä asuvia. Tämä ei ole mielipide, vaan kuuloaistilla todettavissa oleva asia.

Tampereen raitiotie on lähtökohtaisesti pyritty suunnittelemaan mahdollisimman hiljaiseksi. Saman havainnon jakaa varmasti tamperelaisten enemmistö.

Kun yhtä ja samaa tekstinpätkää kierrätetään monessa fb-ryhmässä, kertoo se ennemminkin siitä, että joillakin on ollut kova halu löytää Tampereen ratikasta jotain negatiivista sanottavaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Kiitos neuvoista
Pyöräilijä: Vaikka rautiovaunu olisi muka lähijunaa halvempi, silti se maksaa niin paljon, että samalla rahalla kustantaisi ihan kaikille halukkaille 10 vuodeksi ilmaiset bussimatkat. Toisaalta sillä rahalla voisi hankkia myös jokaiselle turkulaiselle omat sähköpolkupyörät sekä elinikäiset sähköt niihin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Kiitos neuvoista
10 vuotta ilmaisia bussimatkoja on sama asia kuin se kuuluisa pakkasella housuun pissiminen. Asiaa kannattaa miettiä välitöntä tyydytystä pidemmälle.

Jos rahat riittävät lähijunaan niin ne riittävät useampaan raitiotiereittiin - joista sitten tulee kaikenlaista säästöä kun busseja ei tarvita niin paljoa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Numero14
Puurot ja vellit sekaisin?
Koska te lähes kaikkea vastustavat tajuatte että mikään sähköbussi ei tule koskaan olemaan oikea työkalu nykyisen joukkoliikenneverkoston kapasiteettiongelman korjaamiseen? Ainoa tehokas, luotettava ja moderni(!) joukkoliikennemuoto joka tukee kaupunkirakenteen kehitystä on raitiotie. Jos haluaa kehittyä täytyy myös investoida, muuten jää jälkeen kilpailijoista.

Lähijuna on hyvä ajatus, mutta sillä ei ole mitään tekemistä kaupunkirakenteen kehityksen kanssa. Sen nostaminen ratkaisuksi raitiotien sijaan on vain totaalista silmien ummistamista reaaliteeteilta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mietiskelijä
Vast: Puurot ja vellit sekaisin?
Onko Turussa joukkoliikenneverkoston kapasiteettiongelma? Ei todellakaan ole, eikä ole siis sen suhteen mitään ratkaistavaakaan.
Jos joskus ongelma tulisi, ratkeaa se ihan itsestään, kun joukkoliikenteen käyttäjät siirtyvät pyöräilijöiksi. Vanhuksille ja invalideille riittää nykyinen kapasiteetti mainiosti. Koululaiset ja nuoret voivat aivan hyvin siirtyä jalankulkijoiksi tai pyöräilijöiksi. Voisi kuntokin kohota.
Ei ennenkään busseilla nuoret ja terveet koulumatkojaan kulkeneet kuin ympäristökunnista. Muutaman kilometrin koulumatka aamulla raittiissa ulkoilmassa voisi pitää paremmin hereillä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa_Pasa
Vast: Puurot ja vellit sekaisin?
Varissuon linjoilla on kapasiteettiongelma, joka tulee pahentumaan kun Itäharju rakentuu. jo nyt Varissuolta lähtee ruuhka-aikaan busseja keskustaan muutmaan minuutin välein. Tämä johtaa siihen, että bussit ovat pysäkeillä peräkkäin ja kaikki matkustajat ovat ensimmäisessä autossa.

Raitis ulkoilma tekee hyvää, miksei suljettaisi katuja ja laitettaisi työssäkäyvät kävelemään muutaman kilometrin joka päivä? Keski-ikäiset, keskivartalolihavat, keskiluokkaiset ja keskituloiset ovat suurinta riskiryhmää sydän- ja verisuonitaudeissa sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Jos joku ryhmä kaipaa liikuntaa raikkaassa ulkoilmassa, niin se on nämä yksityisautoilevat pullukat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Puurot ja vellit sekaisin?
No, Masa_Pasa, jos ja kun ulkoilu on niin hyväksi meistä valtaosalle, niin miksi ei saman tien kielletä terveiltä n. 12-70-vuotiailta pääsyä busseihin? Niin jäisi yllin kyllin kapasiteettia tarvitseville nykyiselläänkin, taitaisi jäädä ylikin. Hullu ratkaisuhan se nyt ratikkaa on rakentaa, jos halutaan saada asukkaat kävelemään ja pyöräilemään enemmän!

Jos muuten kaikki matkustajat ahtautuvat siihen ensimmäiseen bussiin, niin se lähinnä todistaa, että kapasiteetti riittää hyvin. Jos oikeasti yksi bussi ei riittäisi, riittäisi matkustajia niihin seuraaviinkin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa_Pasa
Vast: Puurot ja vellit sekaisin?
No enhän minä nyt tosissani ollut. Siinä oli vaan "Mietiskelijälle" vähän mietiskeltävää, kun hän ehdotti nuorille ja koululaisille muutaman kilometrin kävelyä kouluun raikkaassa ulkoilmassa. Mietiskelijälle ei käynyt mieleen ehdottaa samaa aikuisille. Koska eihän sellainen kävisi laatuun.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Masa_Pasa
Kaarinasta kuiskitaan
Mikähän siinä on, että kaarinalaiset ovat usein äänessä, kun puhutaan Turun asioista? Etenkin siellä tunnutaan vastustettavan Turun raitiotiesuunnitelmaa. Ihan kaupunginhallituksen puheenjohtajaa myöten ollaan oltu huolissaan turkulaisten tavasta liikkua.

Tässäkin kirjoitetut argumentit on kuultu monta kertaa. Eikä ne vieläkään ole sen parempia. Jäykkä, palvelee vain pientä osaa jne. No, jäykkyys eli pysyvyys on nimenomaan hyvä asia, kun puhutaan kaupunkikehityksestä. Mitä taas tulee sen palvelemiin asukkaisiin, niin kovin montaa kaarinalaista se ei palvele. Tämän pitäsi olla siellä naapurissa merkitsevää. Eikä muuten palvele bussilinja 12 tai 42 myöskään kaarinalaisia, ja vain pientä osaa turkulaisistakin. Eihän sen pidäkään palvella. En yhtään ymmärrä tällaista argumenttia.

Lähijunat on kannatettava asia, mutta sepäs ei olekaan Turun käsissä niin kauan kuin raideliikenteessä on monopoli. Ei kai Turku voi mitään viinakauppojakaan perustaa, vaikka kaarinalaiset niitä haluaisivat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Kaarinasta kuiskitaan
Kaarinalaisia kiinnostaa Turun asiat ilmeisesti siksi, että ennemmin tai myhemmin (mieluimmin myöhemmin) Turun naapurikunnat pakkoliitetään Turkuun, eivätkä niistää kukaan halua Turun velkoja ja sotkuja selvitettäväkseen. Naapurikuntien pitäisi toisaalta olla tyytyväisiä siitä, että Turku rakentaa heille kulttuuria ja infraa ihan ilmaiseksi. Hehän maksavat ainoastaan sen käytöstä jos ylipäätään haluavat käyttää, mutta turkulaiset maksavat myös rakentamisesta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Kaarinasta kuiskitaan
"pysyvyys on nimenomaan hyvä asia"
Ei kaupungin rakenteiden paikallaan pysyminen kiskoja tarvitse. Tukevasti ovat kadut ja rakennukset tähänkin asti pysyneet paikoillaan. Julkisten kulkineiden reittien pysyvyys on jo nyt kännykkä aikana turhaksi jäävä tarve. Tulevaisuudessa on huono asia lähes kaiken julkisen liikenteen ohjaaminen torin kautta. Kuinka monella sinne torille on mitään asiaa? Turku on sen verran ympyrän muotoinen, että julkinen liikenne tulisi järjestää hämähäkkiverkkomaisin reitein. Raitiovaunu ei sovi sellaiseen ollenkaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aleksi
Vast: Kaarinasta kuiskitaan
@Esko Ei käännetä keskustelua epäolennaisuuksiin.

Raitiotien pysyvyyden merkitys on nimenomaan se, että se ohjaa kaupungin varrelleen. Suuri kapasiteetti ja tavallista parempi joukkoliikenne houkuttelee työpaikkoja, palveluja, ja matkustajia. Keskustatoimintojen alue ikään kuin laajenee pitkin raitiotien linjaa.

Hajasijoitettu yhdyskuntarakenne ja laatikkomarketit ovat huonoa kaupunkisuunnittelua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mietiskelijä
Vast: Kaarinasta kuiskitaan
Fölin vuosikertomuksia lukemalla ei mitenkään voi tulla siihen johtopäätökseen, että Turku tarvitsee ratikan, matkustajamäärien kehitys ei sitä edellytä.
Jos menee katsomaan tuonne sataman suuntaan, ajatellun ratikkareitin varrelle, näyttääkö hyvältä kaupunkisuunnittelulta? Viherkattoja hulevesien hallintaan miltei satama-altaan viereen jne. Sitä se ihana korkea ja tiheä rakentaminen teettää. Mikä sopii Singaporeen ei todella sovi Turkuun.
Viherkatto Aurajoen rannan uuteen vessaan, voisiko keksinnön isä tulla julkisuuteen ja vähän perustella ratkaisuaan?
Tällaiset seikat kertovat, että kaupunkisuunnittelijoilta on maalaisjärki kadonnut jo aikoja sitten. Se on kadonnut myös ratikkahankkeen suhteen. Kaupungille tulee varmaan suuremmat kustannukset Itäharjun maapohjan puhdistamisesta ja infrasta mitä tonteista saatava netto"hyöty" on.
Ratikan rakentamiskustannuksetkin muka tiedetään jo tarkkaan, vaikka vasta nyt on aloitettu ratikkareitin pohjatutkimukset Hämeenkadun-Uudenmaankadu osalta. Eli ei ole tiedetty edes pohjarakennuskustannuksia, kun on lyöty hintalappu ratikalle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
_J_
Vast: Kaarinasta kuiskitaan
Eli ei ole tiedetty edes pohjarakennuskustannuksia, kun on lyöty hintalappu ratikalle.
----------------------------------------------------
Ja tässä taas erinomainen esimerkki siitä miten ei osata lukea pitkiä kirjoituksia saati sitten ymmärtää mitä niissä sanotaan. Sehän on ollut koko ajan selvää, että arvio on arvio, kunnes tehdään tarkemmat laskelmat ja vasta sen laskelman kanssa tehdään päätös rakentamisesta. Nyt ihan oikeasti on vasta tehty päätös tehdä tarkennettu kustannusarvio sen valistuneen arvauksen sijaan ja vasta kun se on tehty, päättää onko investointi kannattava.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aleksi
Vast: Kaarinasta kuiskitaan
Varmasti on ollut kaikille ollut selvää, että allianssihinta, joka lasketaan rakennuttajien kanssa 2024 mennessä, ei ole sama kuin yleissuunnitelmatasoinen. Hihasta ravistettu tuo yleissuunnitelman kustannusarvio ei kuitenkaan ole, sillä siinä on hyödynnetty Tampereen toteutussuunnitelman lukuja. Myös maaperätutkimuksia on tehty yleissuunnilmavaiheessa.

Ja nyt toimitaan juuri oikein: Raitiotielinjalle lasketaan luotettava allianssihinta, joka tuodaan päätöksentekoon 2023-29024.

Kyse onkin siitä, että moni raitiotievastustaja ei olisi halunnut, että tarkka hinta lasketaan. Eikä haluaisi raitiotietä siinäkään tapauksessa että se osoittautuu kannattavaksi ja hyväksi hankkeeksi Turkulaisille. Jatkuavastihan täällä lietsotaan raitiotievastaisuutta, ilman todellista asiantuntemusta, toisarvoisilla höpö-perusteilla ja vieläpä toisesta kunnasta..
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Harri Siivonen
Vast: Kaarinasta kuiskitaan
Samppa, turkulaisena minäkään en halua että Kaarinaa liitetään Turkuun.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Kaarinasta kuiskitaan
Aleksi: Voitko selittää miten yksi 200 henkilön raitiovaunu tunnin välein on isompi kapasiteetti kuin yksi 100 henkilön bussi puolen tunnin välein?

Eli miksi 200 henkilöä tunnissa raitiovaunulla on enemmän kuin 200 henkilöä tunnissa busseilla, tiheämmin välein?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää