Lukijoilta

Ruotsin kielen osaaminen on ensi askel Ruotsin ja Pohjoismaiden markkinoille

Timo Jakonen
Nykyisessä digitalisoituneessa maailmassa ruotsin kielen osaaminen on yhä tärkeämpää myös pienempien yritysten vienti- ja markkinointipäälliköille, sanoo kirjoittaja.
Nykyisessä digitalisoituneessa maailmassa ruotsin kielen osaaminen on yhä tärkeämpää myös pienempien yritysten vienti- ja markkinointipäälliköille, sanoo kirjoittaja.

Suomalaisyritysten tullessa Ruotsiin on aina hankala vastata siihen, kuinka paljon tai vähän suomalaisuutta kannattaa korostaa. Yksiselitteistä vastausta ei tietenkään ole, mutta yksi mittatikku on analysoida, missä määrin Suomi herättää myönteisiä mielleyhtymiä oman alan tuotteisiin tai palveluihin.

Esimerkiksi elintarvike-, teknologia-, muotoilu- ja innovaatiotoiminnassa yhteys Suomeen on todennäköisesti myönteinen. Alkuperämaalla on kuitenkin usein vähäisempi merkitys. Useimmissa tapauksissa Suomi on eduksi, mutta ratkaisevia ovat hinta, laatu ja markkina-asema.

Kuten kansallisen identiteetin kohdalla, harvoin toimii se, että yritys kopioidaan ja siirretään Ruotsiin tai toiseen maahan. Useat suomalaiset yritykset ovat tulleet Ruotsin markkinoille samoilla konsepteilla ja rakenteilla kuin kotimaassaan. Se on ollut kallis opetus.

Palattuaan takaisin suunnittelupöydän ääreen monet ovat kuitenkin tehneet menestyksekkään paluun, ja nykyään niiden toiminta on joissakin tapauksissa jopa suurempaa kuin Suomessa. Suomalaiset tuotemerkit kuten K-Rauta, Puustelli, Valio ja Kiilto ovat nyt erittäin tunnettuja kohderyhmiensä keskuudessa Ruotsissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ensimmäiset askeleet kohti Ruotsin ja Pohjoismaiden markkinoita on mahdollista ottaa jo kotimaassa kääntämällä materiaalia ja tietoa ruotsiksi. Suomalaisten yritysten kannattaa julkaista ruotsinkieliset versiot verkkosivuistaan, sillä ne tavoittavat suomenruotsalaisen yleisön lisäksi myös Ruotsin ja muut Pohjoismaat.

Tämän takia on hieman yllättävää ja valitettavaa, että suurella osalla suomalaisista yrityksistä on vain suomenkieliset ja mahdollisesti englanninkieliset verkkosivut. Englanninkieliset verkkosivut ovat tietysti välttämättömät, jos halutaan tavoittaa asiakkaita Suomen ulkopuolella, mutta koska englanti on kansainvälisesti ykköskieli, kovassa kilpailussa erottuminen on paljon vaikeampaa.

Yksi kätevä vinkki on tarkistaa, onko yrityksen nimen tai tuotenimen verkkotunnus saatavilla Ruotsissa. Ruotsalaisen .se-verkkotunnuksen kustannukset ovat mitättömät, kun otetaan huomioon paikallisen verkkotunnuksen Ruotsin markkinoilla tuomat edut, varsinkin jos sisältö on saatavilla ruotsiksi.

Ruotsinkielisyys on tärkeää erityisesti julkisten hankintojen markkinoilla. Hankinta-asiakirjoissa edellytetään kykyä kommunikoida ruotsiksi Ruotsin viranomaisten, alueiden ja kuntien kanssa. Kyseessä ovat valtavat markkinat, joiden arvo on yli 80 miljardia euroa vuodessa.

Ruotsinkielisyys on tärkeintä silloin, kun kyse on alle 61 000 euron arvoisista tavaroiden ja palveluiden niin sanotuista suorahankinnoista. Tarjoajille asetettavat vaatimukset ovat niissä alhaisemmat. Tällöin suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus päästä markkinoille ja saada arvokkaita referenssejä. Julkisen sektorin kynnys on matalampi yrityksille, jotka käyttävät näissä hankinnoissa ruotsia.

Julkisiin hankintoihin osallistuvilla yrityksillä on velvollisuus kääntää muun muassa valtionhallinnon asiakirjat ruotsiksi, jos hankintaa koskevissa vaatimuksissa todetaan, että kaikkien tarjouspyyntöön sisältyvien asiakirjojen on oltava ruotsinkielisiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Norjalaiset yritykset ovat jääneet pois prosessista, koska norjan kieltä ei välttämättä hyväksytä. Tässä tapauksessa kyse on siitä, että lainsäädännössä ei sallita poikkeuksia, vaikka norjan kieli tuskin olisi käsittelijöille ongelma.

Suomalaisten yritysten kannattaa julkaista ruotsinkieliset versiot verkkosivuistaan, sillä ne tavoittavat suomenruotsalaisen yleisön lisäksi myös Ruotsin ja muut Pohjoismaat.

Kauppakamarissaolemme huomanneet, että esimerkiksi julkiselle sektorille digitaalisia palveluita myyvät suomalaiset yritykset hyötyvät suuresti siitä, että niiden palveluiden ruotsinkieliset versiot ovat saatavilla esimerkiksi Suomen ruotsinkieliselle koulujärjestelmälle.

On huomattavasti helpompaa ja uskottavampaa myydä palvelua Ruotsissa, kun voi esitellä toimivan palvelun asiakkaan kielellä. Tuotteen muokkaaminen ruotsalaiselle asiakkaalle on useimmissa tapauksissa suhteellisen helppoa, koska molempien maiden julkiset laitokset ovat hyvin samankaltaisia.

Suomen ja Ruotsin välillä on useita luonnollisia yhtymäkohtia, joissa ruotsin kielellä on usein tärkeä rooli. Ruotsissa asuu nykyään noin 600 000 suomalaistaustaista ihmistä. Monet heistä ovat kaksikielisiä ja tuntevat molempien maiden kulttuurin.

Niille ruotsinsuomalaisille, jotka eivät osaa suomea, on tärkeää, että ruotsin kieli säilyy sekä arki- että viranomaiskielenä Suomessa. Ruotsinsuomalaiset ovat sitä vastoin loistava voimavara suomalaisille yrityksille, joiden ruotsin kielen taito on heikko.

Pandemian aiheuttamat matkustusrajoitukset osoittivat, miten vahvasti Tornionlaakso on integroitunut kansallisesta rajasta riippumatta. Rajoitukset aiheuttivat alueella suurta mielipahaa konkreettisista ja ymmärrettävistä syistä. Myös Ahvenanmaalla oli samanlaisia ilmiöitä.

Tornionlaakso on joka tapauksessa esimerkki siitä, miten ruotsin- ja suomenkieliset alueet voivat integroitua kielestä riippumatta. Sama koskee kaksikielisiä kaupunkeja Suomessa. Kieli on väline, ja kun on hieman hyvää tahtoa ja kärsivällisyyttä, on mahdollista kommunikoida ja luoda yhteisö.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yrityskontekstissasama pätee moniin Suomessa ja Ruotsissa toimiviin yrityksiin. Suurten ruotsalaisten ja suomalaisten yritysten fuusioituminen 1990-luvulla ei ehkä antanut ruotsin kielelle sellaista vauhtia, jota monet olivat toivoneet, mutta se on kuitenkin auttanut monia suomenkielisiä näkemään ruotsin kielen osaamisesta konkreettista hyötyä omalle uralleen.

Kuten tiedetään, epäviralliset keskustelut ja käytäväjutustelut käydään usein ruotsiksi, vaikka yrityksen tai kokouksen kieli olisikin englanti.

Nykyisessädigitalisoituneessa maailmassa ruotsin kielen osaaminen on yhä tärkeämpää myös pienempien yritysten vienti- ja markkinointipäälliköille.

Verkkosivujen ja verkkokauppojen ruotsinkieliset versiot voisivat olla ensimmäinen askel kohti ruotsalaisia ja pohjoismaisia markkinoita. Samalla niillä, jotka osaavat riittävästi ruotsia seuratakseen ruotsalaista mediaa, on mahdollisuus päästä lähelle asiakkaitaan aivan eri tavalla kuin niillä, jotka eivät hallitse kieltä. Samalla saa käsityksen siitä, mitkä tuotteet ja palvelut ovat kysyttyjä Ruotsissa.

Kjell Skoglund

toimitusjohtaja

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vanhimmat ensin
Vastaa
CaCola
Englanti on yleiskieli
Ruotsin ja Suomen kieli on marginaalista. Englantia osaavat kaikki merkittävät kauppakumppanit tasa-arvonin takia. Se siitä marginaalisen kielen tarpeesta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Englanti on yleiskieli
Luitko lainkaan tuota tekstiä? Joka tapauksessa suomalaisten englannin kielen osaaminen on ala-arvoista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
HANNU NIEMINEN
Vast: Englanti on yleiskieli
Suomi ja ruotsinkieli ovat viralliset kielet Suomessa, muut marginaaleja. Ruotsalaiset osaavat todella hyvin englantia, mutta silti liiketoimet ja tapaamiset heidän kanssa pyritään tekemään myös ruotsin kielellä tarkkojen yksityiskohtien vuoksi. Eiköhän tässä jutussa ollut osaltaan tästä kyse.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Uutta näkökulmaa
Vastustan "pakko"ruotsia, ja useimmiten luen tympääntyneenä ruotsin kieltä puolustelevia, aina kovin samanlaisia kirjoituksia. Nyt täytyy sanoa, että tämä kirjoitus oli kiinnostava, hyvä ja vakuuttava. (Pakkoruotsistahan siinä ei ollut kyse, mutta ruotsin kielen tärkeydestä ylipäätään.) Se avasi minulle asiaa uudella tavalla ja vaikutti asiantuntevalta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pansiosidonnainen
Miksi?
Jos muutama firma tarvitsee ruotsin osaajia, miksi sata prosenttia koululaisista pitää pakottaa opettelemaan ruotsia, jolla ei pärjää edes nakkikioskilla. Firmat kouluttakoon omat osaajansa, kaupallinen sanastokin on oma juttunsa kun " jaa heetter Jorma, jaa ee elva oor kammal".
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Miksi?
Koulussa opetetaan jokaiselle myös esimerkiksi laskentoa tai biologiaa, vaikka harva näitä näyttää työelämässä lainkaan tarvitsevan tai käyttävän.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Minua hävettää!
Joka kerta kun Yle ja MTV lähettää toimittajansa Ruotsiin jotain juttua tekemään ja kuulen, että haastattelu tapahtuu englanniksi, häpeän silmät päästäni.
Vielä jotenkin ymmärtäisin, jos asialla olisi joku pieni paikallislehti Itä-Suomesta, mutta valtakunnan mediat… ja varsinkin kun Ylellä on jopa oma ruotsinkielinen toimitus.

”On huomattavasti helpompaa ja uskottavampaa myydä palvelua Ruotsissa, kun voi esitellä toimivan palvelun asiakkaan kielellä. ”
– Tämä pätee kaupankäyntiin kaikkien maiden kanssa, olkoonkin että varsinaiset neuvottelut (jotta molemmat osapuolet varmemmin ymmärtää) käytäisiin englanniksi.
Puubisnestä 60-luvulla Suomessa tehnyt ruotsalaisen ystäväni isäkin opetteli suomea niin että ymmärsi terminologian ja selvisi lounaskäynneistä isäntien kanssa maan kielellä. Ja kauppaa syntyi.

” Tornionlaakso on joka tapauksessa esimerkki siitä, miten ruotsin- ja suomenkieliset alueet voivat integroitua kielestä riippumatta.”
– Torniolaakso on ehkä huono esimerkki, sillä se ei ole 1:1 vertailukelpoinen muun maan kanssa, siellä kanssakäymistä on ollut vuosisatoja, ilman isäntä-renki mentalitettia, vaan enemmänkin yhtä-suurta-perhettä. Jokikaan ei ollut rajana, kun siellä ”poikkinaitiin” tyttäret (vaimoja haettiin joen toiselta puolelta) ja muodostui Meänkieli. Vieläkin useimmat ruotsalaiset alueella osaavat jonkinlaista suomea.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.