Lukijoilta

Hyvinvointialueet vaikuttavat jokaisen arkeen

Jukka Vaso
Hyvinvointialueet rakentuvat osallisuudella. Aluevaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kansalaiset voivat vaikuttaa monipuolisesti hyvinvointialueen toimintaan, sanoo kirjoittaja.
Hyvinvointialueet rakentuvat osallisuudella. Aluevaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kansalaiset voivat vaikuttaa monipuolisesti hyvinvointialueen toimintaan, sanoo kirjoittaja.

Hyvinvointialueet ovat monella mittapuulla Suomen kaikkien aikojen suurin uudistus, joka koskee kansalaisille tärkeitä terveyden ja turvallisuuden palveluita. Tavoitteena on, että kaikki saavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen palveluita laadukkaasti ja yhdenvertaisesti.

Samalla kyse on julkisen hallinnon uudistuksesta, jossa Suomeen syntyy 21 uutta, kunnista ja valtiosta erillistä aluetta. Alueilla on itsehallinto eli ne päättävät itsenäisesti vastuullaan olevista palveluista.

Uudistuksessa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet korostuvat ja lisääntyvät. Jokainen voi vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja niiden palveluihin aluevaaleissa äänestämällä tai lähtemällä itse ehdolle.

Aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluista ovat vastanneet kunnat. Nyt kansalaiset pääsevät valitsemaan suoraan, ketkä sote- ja pelastuspalveluista päättävät. Tähän saakka edustajat sairaanhoitopiirien päätöksentekoon ja kuntien sosiaali- ja terveyslautakuntiin on valinnut kunnanvaltuusto.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden ylin päättävä elin, aluevaltuusto. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella valtuustoon valitaan 79 valtuutettua. Valtuustot päättävät esimerkiksi perusterveydenhuollon, hammashoidon, mielenterveyspalveluiden, äitiys- ja lastenneuvolan, ikääntyneiden asumispalveluiden, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja pelastustoimen järjestämisestä. Vastuu siirtyy alueille vuoden 2023 alussa.

Hyvinvointialueilla hoidetaan erittäin vastuullista tehtävää. Rahoitus tulee valtiolta, mutta alueet päättävät itse sen kohdentamisesta.

Päätökset koskevat isoja rahoja: Varsinais-Suomen hyvinvointialueen budjetti on vuoden 2022 tasossa tehdyn tämän hetken arvion mukaan 1,8 miljardia euroa. Budjetti palvelee noin 481 000 asukkaan tarpeita. Kaikkien hyvinvointialueiden menot ovat arviolta 20,6 miljardia euroa.

Valtuustot päättävät siitä, missä sosiaali- ja terveyshuollon ja pelastustoimen palveluita tulevaisuudessa sijaitsee ja miten palvelut järjestetään. Niiden on linjattava esimerkiksi palveluverkosta, eli siitä, missä pelastuslaitos, neuvolat ja sosiaali- ja terveyskeskukset sijaitsevat ja voisivatko palvelut jatkossa olla eri alueiden välillä liikkuvia, kotiin tuotavia tai verkossa järjestettäviä.

Aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluista ovat vastanneet kunnat. Nyt kansalaiset pääsevät valitsemaan suoraan, ketkä sote- ja pelastuspalveluista päättävät.

Samalla on punnittava kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista, jotta jokainen saa palvelunsa samoin perustein. Aluevaltuustot ottavat myös kantaa siihen, miten paljon ne järjestävät sosiaali- ja terveyspalveluita itse ja missä määrin ne hyödyntävät esimerkiksi yritysten tai järjestöjen tuottamia palveluita.

Sote-uudistus on iso mullistus paitsi kansalaisille myös kuntien ja sairaanhoitopiirien työntekijöille. Varsinais-Suomessa arviolta 21 070 henkeä siirtyy hyvinvointialueen työntekijöiksi. Osaavat työntekijät ovat laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluiden edellytys.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aluevaltuusto vastaa hyvästä henkilöstöpolitiikasta. On tärkeää linjata muun muassa millaista joustoa työelämässä on, miten työssä kehittymistä ja kouluttautumista edistetään ja miten johtamiseen panostetaan, jotta työ on mielekästä ja työssä jaksetaan.

Hyvinvointialueet rakentuvat osallisuudella. Aluevaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kansalaiset voivat vaikuttaa monipuolisesti hyvinvointialueen toimintaan.

Alueet voivat esimerkiksi järjestää keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukas- ja asiakasraateja, selvittää asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa sekä suunnitella ja kehittää palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa.

Lain mukaan hyvinvointialueille on asetettava myös hyvinvointialueen nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto, jotka huolehtivat näiden väestöryhmien vaikuttamismahdollisuuksista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteisesti alueiden ja kuntien tehtävä, joten yhteistyötä hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan.

Ihan ensimmäiseksi kaikkien on kuitenkin kiinnostuttava Suomen ensimmäistä hyvinvointialuevaaleista. Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022 – se kannattaa merkata kalenteriin jo nyt.

Sirpa Paatero

kuntaministeri (sd)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.