Lukijoilta

Glasgow’n ilmastokokouksessa kamppaillaan oikeudenmukaisuudesta

Vaikka ilmastonmuutos on yhteinen ongelma, vastuut sen ratkaisemisesta ovat erilaiset. Maiden historialliset vastuut päästöistä poikkeavat toisistaan: köyhimmät maat kärsivät ilmastokriisin seurauksista eniten, vaikka ne ovat vaikuttaneet siihen vähiten. Mailla on myös erilaiset mahdollisuudet rahoittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista ja siirtymistä vähähiilisyyteen.

Tämän epäsuhdan ratkaisemiseksi Pariisin ilmastosopimus velvoittaa rikkaita maita mobilisoimaan vuosittain 100 miljardia dollaria kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Kehittyvien maiden näkökulmasta rahoitustavoite ei ole kuitenkaan toteutunut sen paremmin kuin ilmastonmuutoksen rajaaminen alle 1,5 asteen. Esimerkiksi World Resource Institute arvioi myös Suomen jääneen taakse reilusta rahoitusosuudestaan.

Kyse ei ole kuitenkaan vain rahoitusvajeesta. Rahoitus kohdistuu tällä hetkellä keskituloisiin eikä alimman tulotason maihin. Rahoittajat ovat painottaneet ilmastonmuutoksen hillintää, vaikka tarve sopeutua on monissa kehittyvissä maissa tärkeämpi tavoite. Lisäksi kehittyviä maita hiertää, että rahoitusta kanavoidaan lainoina. Ilmastokriisin ratkaisu uhkaa kasvattaa koronan runtelemien matalan tulotason talouksien velkataakkaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kehittyvien maiden kritiikissä korostuu lisäksi menettelytapojen epäreiluus. Ilmastorahoituksen kohteita määritellään kansainvälisissä pankeissa ja rahoituslaitoksissa ylhäältä alaspäin, syrjittyjä väestöryhmiä kuuntelematta.

Vaikka ilmastorahoitus sijoitetaan lahjoittajamaissa tyypillisesti osaksi kehitysapua, kehittyvien maiden näkökulmasta kyse ei ole avusta. Pikemmin se nähdään välineenä, jolla rikkaiden valtioiden tulisi toteuttaa ilmasto-oikeudenmukaisuutta käytännössä.

Rahoituksen pitäisi turvata köyhien maiden oikeus kehitykseen. Ilmastorahoituksella ne pyrkivät turvaamaan kansalaistensa oikeudet turvalliseen elinympäristöön, peruspalveluihin ja puhtaaseen energiaan.

Erilaiset käsitykset rahoitusta koskevasta oikeudenmukaisuudesta ovat törmäyskurssilla Glasgow’n ilmastoneuvotteluissa. Kokouksessa tulisi löytää sopu niin nykyisten rahoituskäytäntöjen jämäköittämisestä kuin määritellä vuoden 2025 jälkeistä rahoitustavoitetta.

Aiemmissa neuvotteluissa tulkintoja oikeudenmukaisuudesta ovat ohjanneet rahoituksen kanavoijien intressit. Ilmastokriisistä eniten kärsivien kehittyvien maiden näkökulmia ei ole kuitenkaan enää varaa sivuuttaa.

Niko Humalisto

dosentti, johtava vaikuttamistyön asiantuntija

Suomen Lähetysseura

Niina Ratilainen

Vaikuttamistyön asiantuntija

Plan International Suomi

(vihr)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ari Hyvönen
Niin
Koko ilmastokiihkoilu on rahansiirtoa päästövähennys kikkailulla uusiin lompakoihin. Rahaa kiskotaan kaikilta kenellä sitä vain on seurauksista piittaamatta. Hyvä esimerkki on sähkön hinnan nouseminen niin korkeaksi, että osalla ei enää ole varaa siitä maksaa. Kukaan ei kuitenkaan voi jättää lämmittämättä tai ruokaa valmistamatta joten töpselienergiasta siirrtytään hiilen, puun ja lopulta kaiken mahdollisen palavan käyttöön. Päästöt ja ennenkaikkea saastuttaminen kasvaa mutta sillä ei ole merkitystä koska se on sivuseikka, tärkeintä n, että kaikilta kenellä on rahaa saadaan se kerättyä pois. Ja huvittavintahan tässä on, että ilmasto jatkaa omaan tahtiin muuttumistaan kuten se on koko maapallon historian ajan tehnyt.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Justus
Pelkkä karnevaalijuhla !
Kun katsoo kymmenien tuhansien "ilmastoahdisuneiden" marssimista maailmalla niin ei sitä kovin vakavasti voi ottaa.
Samanlaista karnevaalimeininkiä kuin muissakin nykypäivän mieliosoituksissa jossa tärkeintä taitaa olla läsnäolo ja hengailu.Täällä esimerkiksi Pride + hamppumarssit.
Aidosti täynnä asiaa ajavia mielenosoituksia olen viimeksi nähnyt 90- luvun lamavuosina kun työpaikkoja hävisi satojatuhansia ja sitä ennen 70- luvun taitteen työläismarsseja ,tosin pikkupojan silmin silloin.
Muualla tosin osoitetaan rajustikin mieltä ihan tavallisista keskivertoihmisen murheista - täällä ei.
Ilmastohysteria on saanut käsittämättömät mittasuhteen täällä suomessa(kin).
Olemme luoneet sellaisen ja niin kalliin yhteiskunnan joka perustuu jatkuvan kasvun varaan.Muutos vaatii vuosikymmien työn että ilmastomuutos saadaan valmiiksi,ilman että täysi anarkia valtaa yhteiskunnat.
Koska yhä useammalla on jo nyt vaikeuksia selvitä oman tai perheensä arjesta,niin miten he jaksavat enää ottaa muunmaailman murheita harteilleen?
Lapsikuolleisuus ollaan saatu puolitettua vuoden 1985 tasosta kehitysmaista mikä on loistava asia.
Mitalin kääntöpuoli onkin sitten väestönräjähdys,joka onkin sitten suurin ongelma..
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Pelkkä karnevaalijuhla !
Jos nuo valtamediassakin julkaistut luvut hiilidioksiidipäästöistä pitävät paikkansa niin säästökohde on yleisessä tiedossa. Jos Kiinan päästöt ovat 1/3 koko maailman päästöistä ja jos sama maa rakentaa edelleen kymmeniä hiilivoimaloita niin mikä rooli meillä on näissä talkoissa? YK:n tehtävä tulisi olla tämän tuhon tien katkaisussa, mutta "veto-oikeus" on suurimmilla saastuttajilla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Muumimamma
Vast: Pelkkä karnevaalijuhla !
Kiina rakentaa parhaillaan noin 200uutta entistäkin isompaa kivihiilivoimalaa,Viimevuonna Kiina otti käyttöön yli viikymmentä uutta voimalaa.EU tuo Venäjältä entistä enemmän fossiiliperäistä energiaa.Vain muutama prosentti on uusiutuvaa,eikä uusiutuvakaan ole päästötöntä.Kun lähipäästöt EU:ssa vähän vähenee vihreän siirtymisen takia,muualla päästöt jatkaa kasvuaan.Energiaköyhyys lisääntyy kovaa vauhtia,myös muuallakin,kuin EU:ssa.Greta Thunberg haukkui Glasgow`n huippukokousta viherpesufestivaaliksi. Sitä se juuri onkin.Tosin tyttö itsekin osallistui juuri siihen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.