Lukijoilta

Kaukolämmön hinnan laskuun ei ole teknisiä edellytyksiä lähivuosina

Todistelu Turun seudun kaukolämmön hinnan laskusta on ollut laajasti esillä viime aikoina. Perusteluna muutokseen on tuotantotapaan tehtyjen investointien hinta.

Hinnan nousun peruste, tuotantotavan muutos on saanut vähemmän palstatilaa. Kaukolämmön hinta on noussut niin, että sen hinta Turun seudulla on korkein suurista kaupungeista.

Viimeinen hinnanalennus on tehty vain myyntiyhtiön tulosta leikkaamalla. Ei kaukolämmön tuotantoon ja sen rakenteisiin tehdyillä keinoilla.

Kirjoitukset ovat keskittyneet todistelemaan vain sitä, että "kaukolämmön hinta tulevaisuudessa laskee". Siihen miten hinnanalennus voidaan tehdä en ole näistä kirjoituksista löytänyt yhtään kaukolämmön tuotannossa käytettävissä olevaa teknistä ratkaisua.

Investoinnit kaukolämmön tuotantoon on mahdollista tehdä lainapääomalla, jonka korko nyt on lähes nolla. Investointi on pitkäikäinen. Rakenteiden käyttöiäksi voimalaitosten ja kaukolämpöverkkojen osalta asetetaan yleensä vähintään 30 vuotta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Investointiin tarvittavan lainan kuoletusaika voi myös olla yhtä pitkä, esimerkiksi 30 vuotta. Näin toimimalla uudet investoinnit eivät tee kaukolämmön hintaan nousupainetta silloin, kun investointi tehdään. Uudisrakentamisen kustannus voidaan, ja pitää, jakaa pidemmälle käyttöjaksolle (30 v). Lämpöpumppujen osalta laitteen käyttöikä on lyhyempi ja niin investointikustannus käyttöaikaa kohden korkeampi.

Kaukolämmön tuotantohintaan vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin tapa, jolla lämpöä tuotetaan. Turun seudulla se on puun polttaminen. Puu lämmön tuotannon raaka-aineena on alueellamme laajasti käytössä ja sen hinta määräytyy markkinahinnan perusteella.

Lounais-Suomessa on jo nyt puutetta poltettavasta puusta. Siksi kaukolämpöä tuottava voimalaitos Naantalissa tuo noin kolmasosan polttopuusta ulkomailta, Venäjältä ja Baltiasta laivoilla.

Alennusta poltettavan puun hintaan ei ole näkyvissä. Kysynnän lisäys ja kuljetusmatkojen piteneminen painaa hintaa vain nousevaan suuntaan, aiheuttaen kaukolämmön hintaan nousupainetta.

Muut tuotantotavat kaukolämmölle ovat sähköstä riippuvaisia. Lämpöpumppujen käyttö kaukolämmön tuotannossa on nyt kyseenalaista. Lämmön käyttäjää lähellä oleva lämpöpumppu toimii teknisesti samalla tavalla. Lämpöpumppujen sisäisessä hyötysuhteessa ei ole mainittavia eroja.

Kiinteistön lähellä tuotettavasta maalämmöstä puuttuu merkittävä osa kaukolämpöverkon aiheuttamista kustannuksista. Niitä ovat esimerkiksi verkon rakentamisen kustannus, verkon ylläpito, siirtopumppaus, lämpöhäviöt siirrossa, vikapäivystys ja valvonta kuluineen.

Jätelämmön pumppaamiseen lämpöpumpulla kaukolämmöksi liittyvät samat kuluerät kuin muuhunkin kaukolämpöön sen siirron ja tuotannon suhteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, miten kaukolämmön hinta saataisiin kilpailukykyiseksi kiinteistökohtaisen maalämmön rinnalla. Lisäksi huomattavaa on, että kaukolämmön hinta Turun seudulla on jo pitkään ollut kalleinta Suomessa, eikä tuotantoyhtiöllä ole teknisiä edellytyksiä hinnan laskuun lähivuosina.

Markku Vuoti

30 vuotta kaukolämmön tuotantoa Naantalissa

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.